Makea, makeampi, mukava Raimat Abadia

Makea yllätys joulukuusessa?

Raimat Abadia Cabernet Sauvignon Tempranillo Crianza (2008), pitkä nimi, pitkä maku. Mukavan makoisa, täyteläinen, koko suun laajuinen perusespanjalainen punaviini. Tuoksu on hiukan maanläheisempi kuin reilusti marjainen maku, joka alkuun on hiukan kitkeränsuloinen. Lasissa lämmettyään makukin muuttuu pehmeämmäksi. Loppujen lopuksi aika mahtavakin maku, joka tunkeutuu nenään asti! Mukava makusteluviini, tarpeeksi helppo suussa pyöriteltäväksi.

Alle 9 euron hintaan nähden oikein hyvä ostos. Ei kuitenkaan lainkaan hellyyttä eikä herkkyyttä, vaan iberialaista härkyyttä ja voimaa. 

Alko kertoo: Täyteläinen, keskitanniininen, marjainen, kypsän karpaloinen, mausteinen, hennon vaniljainen. 

Plussat : +++

Jälkihuomio: viini oli seuraavana päivänä muuttunut oikein pehmeäksi, ensimmäisen päivän kitkeryys oli tiessään. Harkitsen neljättä plussaa. 

Tämän kanssa soi yllättäen suomalainen rouhea rockmusiikki, Kalle Aholan uutuus, Arto Mellerin runoihin sävelletty Pääkallolipun alla. Tässä levyn avausbiisi, Puukkobulevardilla:

Aikamatka anoppilassa: Bixio Valpolicella Classico

Saimme anopilta jouluna Valpolicella-viiniä, Bixio Valpolicella Classicon vuosikertaa 2008. Valpolicella toi mielleyhtymän 80-luvulle, vaikkei Saima silloin vielä viineihin edes koskenutkaan. Mutta onko mielleyhtymä todellinen, olivatko Valpolicella-viinit kasariviinejä? Se selvinnee aikain saatossa, kunhan ehdin googlettaa aiheesta lisää. Ainakin ko. firma on näitä viinejä jo muutaman vuoden valmistellut: Bixion viiniliikkeen perusti 1866 Alfonso Bixio, Garibaldin oikeana kätenä toimineen Nino Bixion poika. Nykyisin viiniliikettä johtaa Emilio Bixio tyttäriensä Elisan ja Francescan kanssa.

Joulun valikoimaa. Valpolicellan viehkeä pullo vasemmalla.

Viini oli aika maukas, hapokaskin. Kuitenkin näissä lähes 10 euron viineissä tämä ei nouse kärkeen, joten siitä syystä jätän plussat kolmeen. Viini oli kuitenkin monella tapaa hyvä: maku oli pitkä ja mielenkiintoinen, kypsä ja mausteinen, ei siis laisinkaan helppo eikä herkkä, vaan melkoisen voimakas. Hiukan ehkä pistäväkin ensalkuun, mutta maistellessa voimakkaiden juustojen kera maku olikin pehmeä ja maukas. Googlesta löysinkin tukea makumieltymykselleni: Valpolicellat sopivat juustojen ja voimakkaasti maustettujen ruokien kera. Myös kasvisruuan ystäville, huom!

Valpolicella-viininä tunnetut viinit tehdään yleensä seudun kolmesta päärypäleestä, niin tämäkin. Bixion Classicossa suhteet olivat seuraavat:  corvina (60%), rondinella (25%) ja molinaria (15%). Valpolicella sijaitsee Pohjois-Italiassa Gardajärven seudulla.

Alkon sanoin viini on keskimääräinen: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, kirsikkainen, karpaloinen ja mausteinen.

Plussat: +++

Ihastuttava Valpolicellan alue. Tuonne kun pääsisi!
Kuva matkailublogista. 

Tuhti Don Camillo Sangiovese

Keittiössä moderni meininki.

Hesarin toimittajien viiniraadin suosikki, tuhti, tumma ja turvallinen Don Camillo (kenties mutta ehkäpä ei kuitenkaan sama joka suomeksi Isä Camillonakin tunnetaan). Oikein hyvä viini, eli hyvän vinkin sain täältä blogin kommenteista! Hinnaltaan viini hipoo halpuuskategoriaan ylärajaa: 9,99 eurolla saat Isä Camillon Alkosta kotiisi.

Saimalle viini maistui tuhtina, täyteläisenä, onneksi hiukan pehmeänä - ja hitusen makeahkokin tämä viini oli. Maku oli voimakas ja maanläheinen, jopa niin, ettei tätä viiniä lipitellä kuten helppoja (ja silti niin ihastuttavia) portugalilaisia, vaan vain harkiten; less is more. Maku oli niin voimakas ja pitkä.

P.S. Myös siis taannoin bloggaamani Allora Negroamaro oli menestynyt hyvin Hesarin toimittajien makutestissä, sehän menestyi myös minun henkilökohtaisessa testailussani neljän plussan verran.

Alko kertoo: Täyteläinen, tanniininen, tummakirsikkainen, karpaloinen, makean mausteinen, hennon tamminen. Sangiovese, Cabernet Sauvignon. 2010. (HS testaili vuosikertaa 2008, onkohan se ollut vielä tätäkin parempi?)

Plussat? ++++

Don Camillokin ottaa kuppia.

Ihastuttavan helppo Fonte do Beco

Ihastumiseni portugalilaisiin viineihin jatkuu. Tämä täyteläinen uusi tuttavuus oli jälleen oikein mainio viini, joten jokohan osaisin tulkita, että Castelão-rypäle on minun makuuni - vaikka ehkä jotakin voimakkuutta toivoisinkin lisää. Fonte do Beco oli nimittäin jopa liiankin helppo nautittava, katosi lasista kuin itsestään... Sopii monille ruuille ja maistuu varmaan useimmille maistelijoille.

Viini oli maukas, hennon makeahko, silti sopivan täyteläinen ja pehmeä. Kun hetken malttoi antaa odottaa lasissa, sai maistaa vaniljaakin. Väri oli kauniin tumma, toi mieleen paahteisen ja savuisen viinin. Maku ei kuitenkaan ollut tunkkainen tai tomuinen, kuten joissain tynnyrmäisissä hyvin täyteläisissä hilloviineissä. Oikein kiva.

Alko: Rypäle Castelão. 2008. 8,96 e.
Täyteläinen, keskitanniininen, tumman marjainen, vaniljainen, mausteinen, hennon yrttinen.

Plussat: ++++

Amalia Rodriguezin ja Marizan portugalilaista fado-haikeilua viinin kumppaniksi.  

Tummaa voimaa: Allora Negroamaro

Tämä oli mainio viini, jo vanha tuttavuus, mutta aiemmin kirjoittamaton. Ensimmäinen assosiaatio vahvoine tuoksuineen oli antiikin Rooma! Keskitäyteläiseksi yllättävän täyteläinen, hieman makea ja pehmeä, luumuinenkin. Varmasti tulee hankittua uudelleen.

Allora!

Negroamaro-rypäle jää nyt mieleen oikein hyvällä tavoin, toisin kuin tasaisempi ja tylsempi Nero Negroamaro Cabernet sauvignon -viini. Allora muistutti oikeastaan enemmän toista Neroa, Salice Salentinoa. Viinin 9,99 euron hinta tässä vain hipoo blogini kohtuuden ylärajaa. Annan silti neljä plussaa, vaikka ehkä oikeampi olisi kolme - hinta huomioiden.

Allora tuoksui vahvalle, mullalle ja maalle - jopa niin, että mietin mille saman tuottajan Primitivo oikein voi enää tuoksua, tämä kun oli jo niin primitiivinen. Täytyy sekin vielä jossain välissä maistaa, arvelen sen vielä tätä paremmaksi.

(Lisäys 2.1.2012: Maanläheinen Primitivo)

Alko kertoo seuraavaa: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, hapokas, aroniamarjainen, mausteinen, hennon vaniljainen. Vuosikerta 2008.

Plussat: ++++

Vahvojen makujen keralle vahvoja hauskoja rytmejä viinin omasta maasta: Jovanotti!

Kevyttä solinaa: Jacob's Creek Grenache Shiraz

Mitähän ihmettä osaisin tästä viinistä sanoa.

Alko osasi sanoa, että se on keskitäyteläinen, keskitanniininen, makean marjainen ja kevyen mausteinen viini. Ja niinhän se onkin, mutta noilla määreillä viini kuin viini on melkoisen tavanomainen, eikö totta.

Tosin makean marjainen on jotakin, mitä ei ihan joka toisessa pullossa tule vastaan, ja mukava pieni makeus tässä viinissä olikin. Muuten tämä Alkon halvin (8,75) Jacob's oli lievä pettymys. Maku muistutti Pinot Noir- rypäleistä, ainakin uusiseelantilaista Montanaa tuli makumuistona tähän verrattua.

Viini oli ehkä hiukan liian kevyt - vaikka maku olikin melko pitkä ja runsas, mutta myös hapan, vaikka marjaisuus oli myös makeaa. Hapan ei ole minua varten.

Eli ehkä maistaja vain oli hankala.
Plussat: ++

Tuottajasta ja tuotteesta kerrotaan: Jacob's Creek -viinit saivat alkunsa vuonna 1847, kun baijerilainen maahanmuuttaja Johann Gramp perusti ensimmäisen kaupallisen viinitarhan Etelä-Australiaan Barossan laaksoon, Jacob's Creek -nimiseen joen uomaan. Jacob's Creek on Australian myydyin ja tunnetuin pullotettu viini. 

Twist to open - mikäli asia ei ole selvä.

Hapan argentiinalainen Santa Ana Eco

Edes luomuus ei pelastanut tätä argentiinalaista punaviiniä, joka maistui paitsi turhan kevyelle oli myös hapan ja kitkeräkin. Ja sitä oli sitten tietysti kokonainen laatikko, eikä sitä kehdannut tarjota kenellekään. 

Ruuanlaittoon viini tietenkin sopii ihan hyvin ja siihen sitä tuli käytettyäkin. Myös yhdet glögit siitä keiteltiin.

Alkon mukaan viini on täyteläinen, mikä tuntuu omituiselta, mutta olkoon. Ehkä tanniinisuus ja happamuus vetistivät täyteläisyyttä amatöörimaistajan suussa. 

alko.fi

Alkon maistajan mukaan viini on siis tanniininen, hapankirsikkainen, metsämarjainen ja yrttinen. Varmaan kaikkea tuota, marjaisuus, kirsikkaisuus ja happamuus eivät minusta ole yleensäkään olleet viinien parasta antia.

Hinta-laatu-suhde huono (28,90 / 3l).

Lisäsin luomun omaksi kategoriakseen, tätä edeltäneet luomut kun ovat olleet laadultaan mainioita.

Plussat: +

Frontera Cabernet Sauvignon, vetinen vuosikerta 2010?

alko.fi

Pitkästä aikaa tulin maistaneeksi vanhaa tuttua Fronteraa, jonka muistelin aiemmilta vuosilta melko täyteläiseksi, pehmeäksi ja jopa hiukan haastavaksi viiniksi. Nyt kuitenkin tuntui vähän mehumaiselta ja tylsältä tapaukselta. Tanniinisuus toi tuntumaa, jotakin haastetta. Tuottajan mukaan viini säilyy kolme vuotta vuosikerrasta, joten olisiko tämä 2010 hyvä vuoden parin kuluttua?

Frontera on Conca y Toron jättifirman tuote, joka tuli mieleeni kun eilen kirjoitin toisesta saman firman viinistä, Triosta. Sitä ehdottomasti suosittelisin, Fronteran vuosikertaa 2010 en yhtä kritiikittömästi, vaikka kyllä tämäkin aivan hyvä perusviini oli.

Tänään maistelemani viini on peräisin pikkupullosta (2,99e), jossa sisältönä Cabernet Sauvignon 85% - Merlot 15%, eli hiukan eri sekoitus kuin 0,75 vakiopullossa (jossa suhde 90-10 ja hinta 6,58 e, eli hyvinkin edullinen). Ehkä tuo aidompi 0,75 Frontera on myös parempi.

Alkon makustelijan mukaan: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, karpaloinen, kirsikkainen, hennon yrttinen.

Plussat: +++

Nautintoa saattoi plussan verran parantaa ihana Kate Bush, jonka uutta 50 Words for Snow -albumia kuulostelin Spotifysta kuulokkeilla, sulkien muun äänimaailman toisaalle. Myöhemmin seuraani liittyi myös Leonard Cohen. Mikä voisi maistua ikävältä tässä äänimaailmassa:

 

Tamminen Trio (Cabernet Sauvignon - Shiraz - Cabernet Franc, Reserva)

Monipuolinen, tasapainoinen, pitkä, voimakas, tanniininen, täyteläinen. Pienellä malttamisella ja viivyttelyllä lopputulos täydellistyisi. Kuvaus sopii myös seurueeseemme, joka tätä viiniä nautti. Ja kyllä, kuvassa pullo on eräällä työpöydällä - dagen efter.

Lukemieni arvioiden mukaan tämän viinin maku on suurestikin vaihdellut vuosikerrasta riippuen, mutta ainakin tämä vuosikerta 2009 oli aivan mainio, viiniä voisi luulla kalliimmaksikin. Menee kuitenkin juuri minun blogini kategoriaan, joskin sen ylärajaa (10e) hipoen.

Valmistaja Concha y Toro on tuttu monesta muusta viinistään, mm. todella hyvä perusviini Frontera (joka näemmä puuttuu vielä blogistani, vaikka onkin aivan arkituttu), perushyvä halpis Sunrise sekä Cono Sur -viinit ovat tämän firman tuotteita. Trio on peräisin Maipon laakson viinitarhoilta.

Alko kertoo viinistä: Täyteläinen, tanniininen, herukkainen, karhunvatukkainen, runsaan tamminen, lämmin. Rypäleet Cabernet Sauvignon, Shiraz, Cabernet Franc. 9,99 e.

Plussat: +++

Uskokaa tai älkää, mutta viinin kanssa seurueeni lauloi, sanat ulkoa muistaen: Arkihuolesi kaikki heitä. Ja nehän heitettiin. Linkin takana lauluyhtye Rajattoman kaunis tulkinta kappaleesta.

Upea Aalto-viini täyttää aistit ja tyhjentää lompakon

Aivan mahtava viini - mutta halpojen viinien blogiin aivan väärää kategoriaa: 38 euron Alvar Aalto -nimikkoviini ei kuitenkaan jätä kylmäksi. Viini on hyvin täyteläinen, suun kaikki makunystyrät nautintoon tuudittava elämys. Hintansa puolesta ei ansaitsisi halpisbloggarin viittä plussaa, mutta ei auta! Oli niin äärettömän hyvää.

Maku ei ole tylsä eikä suinkaan helppo, vaan haastava, voimallinen, monivivahteinen - ihanan tempaava! Tällä kertaa ymmärrän hyvin, mitä Alkon makukuvauksella haetaan: pitkä, roteva... Lue lisää.

Tälle viinille en uskalla ehdottaa ruokia - itse satuin maistamaan intialaistyyppisen kanaruuan kanssa, eikä ollut lainkaan hankala yhdistelmä, toimi kuin unelma. Pienen hätkähdyksen koin, kun vasta maistelun jälkeen googlailin, että mikäpäs viini tässä onkaan kyseessä.

Alvar Aallon nimikkoviiniä tehdään Ribera del Duerossa Espanjassa. Tuotanto pidetään tarkoituksella niin pienenä, että korkeatasoinen viini pysyy himoittuna. Designer-viinin tekijät kunnioittavat Alvar Aaltoa, espanjaksi a alto tarkoittaa korkeammalle, pyrkimystä parempaan viiniin. (Taloussanomat 2003.)

Testaa tai anna lahjaksi. Itse maistelin vuosikertaa 2006. Tätä viiniä jään haikeana muistelemaan.

Plussat: +++++

Alkon kuvaus vuosikerralle 2007 - ilmeisesti 2006 oli jo loppuunmyyty: Erittäin täyteläinen, erittäin tanniininen, karhunvatukkainen, tummakirsikkainen, hennon neilikkainen, tamminen, roteva, lämmin, pitkä. Rypäle Tinto fino.

Uuden sadon maistelua, osa 2: C'est La Vie!

www.alko.fi

Beaujolais Villages Primeur C'est La Vie! on toinen, hitusen kalliimpi (8,20 e), tämänvuotisista Beaujolais Nouveau -viineistä. Tämä viini oli kyllä enemmän kuin 0,5 euron edestä parempi kuin virallisena nouveau-torstaina maistamani Art´s. Molemmat olivat toki samaa Gamay-rypälettä ja molemmat viinit lienevät aivan yhtä tuoreita, mutta tämä veikeä C'est La Vie oli mielestäni hiukan kypsempi ja vähemmän mehuisa kuin Art's. 

Viini oli siis mielenkiintoinen ja maukas, pullo hassutteleva. Art's oli modernisti muovipullossa, ja mielestäni tämäkin olisi voinut olla, kun viiniä ei kuitenkaan ole tehty säilymään kuin muutaman kuukauden. 

Alkon mukaan C'est La Vie on kevyt, vähätanniininen, kypsän vadelmainen, hennon boysenmarjainen ja mausteinen.

Plussat: +++

Tätä viiniä nautittiin viikonlopun juhlissa ja samalla kuunneltiin mm. Rosvo-Roope upean baritonin laulamana. Tässä sama tuttuna Tapio Rautavaaran versiona. 

>> Vuoden 2012 Beaujolais Nouveau 

Uuden sadon maistelua: Art's Beaujolais Nouveau

Marraskuun kolmas torstai kuulemma yhdistää viininharrastajat kautta maailman: on aika juhlia viinisadon valmistumista sadon esikoisviinillä, Beaujolais Nouveaulla. Tänä vuonna pääsin itsekin nouveailun ytimeen ja kannoin juuri oikeana torstaina kotiini Art's-pullon, joka on varsin vekkuli ulkoasultaankin, ja muovipullo sopii hyvin tähän kepeään ja leikkisään viiniin.

Alko tarjosi tänä vuonna kaksi Beaujolais Nouveau -viiniä, joista päädyin testaamaan blogini hengessä halvemman. Alkon mukaan Art's on kevyt, vähätanniininen, vadelmainen, kypsän punaherukkainen, hennon mausteinen. Aluksi hätkähdin mehumaisen marjaisaa olemusta, kun viinin värikin oli kepeän läpikuultava, mutta hetken lasissa seisottelun jälkeen viini maistuikin yllättävän pehmeälle, makeutta oli runsaahkosti.

Ei tämä kuitenkaan millään tavoin suosikiksi nouse, mutta oli positiivinen kokemus, jopa elämys, olla mukana tällaisessa maailmanlaajuisessa viinileikissä! Kiitos siis tästä vinkistä Campasimpukka. Ehkä mekin teemme tästä tradition.

Plussat: ++

Pullossa on kubistisen taidesuuntauksen inspiroima etiketti, jossa kuvataan viinin, erityisesti beaujolais nouveaun, nautintoja, kuten Alko meille kertoo. Etiketti olikin niin hauska, että päätin vaihteen vuoksi kaivaa esiin kunnon kameran, yleensä kun blogini kuvat on otettu kännykän huonolaatuisella kameralla. Kirjoittaja kuitenkin mokasi kuvien kanssa, kameran piuha on kateissa, joten tyytyminen oli aluksi jälleen kerran kännykkäkameran laatuun - laaduttomuuteen. Sain kuitenkin lopulta viinin ilotkin esiin.

Un toast au vin nouveau! 


>> Vuoden 2012 Beaujolais Nouveau 

Quinta da Espiga - maukas portugalilaishalpis

Ihanan portugalilaisen vieraan pikkusisar, pari euroa edullisempi ja hiukan kevyempi Espiga. Espiga oli oikein hyvä viini, mukavan tuhti ollakseen puolitäyteläinen. Hiukan savuinen, maanläheinen maku, jossa lehahti pieni hymyilyttävä makeus. Viini varmasti maistuu useimmille, koska maku on yksinkertainen ja helppo.

Hintaansa (6,73e) nähden voisi pitää jopa huippuostoksena. Mietin pitkään neljännen plussan antamista hinnan takia. (Lisäys: Toisen kerran tätä viiniä maisteltuani lisäsin neljännen plussan.)

Rypäleet yhtä outoja kuin täyteläisessä sisaressaankin, päälajikekin on sama. Castelão (50%), Tinta Miúda (30%), Touriga Nacional (10%), Tinta Roriz (10%). 2009

Alko sanailee: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, karpaloinen, kevyen vaniljainen, hennon savuinen.

Plussat: ++++

Musiikiksi tämän viinin seuraan valikoitui jostakin kaukaa menneisyydestä Air, tässä ensin levylautasille La Femme D'Argent - sopii näin halpisblogistille! Runsaamman viininnauttimisen jälkeen sopii psykedeelisempikin meno, Airin Venus. Sitten vuoroon klassikko ja syy miksi Air aikanaan kolahti: Sexy Boy. Lopuksi rennosti: You Make it Easy.

Musiikki vaikuttaa viinin makuun - Saimakin sen tietää

Helsingin Sanomat 7.11.2011:

Taustamusiikki tekee viinin maun

Kuunteletko viinilasillista nauttiessasi jyhkeää sinfoniaa vai kevyttä jazzia? Taustamusiikki voi vaikuttaa siihen, kuvailetko viiniä raskaaksi vai kevyen hienostuneeksi, väittää skotlantilaisen Heriot-Watt -yliopiston tutkimus.

Tutkimukseen osallistui 250 opiskelijaa, jotka joivat ryhmissä viiniä ja kuuntelivat erilaisia taustamusiikkeja. Kontrolliryhmä joi viininsä ilman taustamusiikkia, ja erillinen ryhmä pelkästään kuvaili musiikkityylejä.

Osa koehenkilöistä nautti viininsä mahtipontiseksi ja raskaaksi kuvaillun musiikin säestyksellä, osa herkän ja hienostuneen ja osa rauhallisen, pehmeän musiikin säestyksellä. Myös reippaan virkistävää musiikkia käytettiin.

Tutkittavien mielestä viinissä oli johdonmukaisesti samoja ominaisuuksia kuin taustalla soineessa musiikissa.

Tutkimuksesta uutisoi The British Psychological Society. 

MUSIC RECOMMENDATIONS

• Cabernet Sauvignon: All Along The Watchtower (Jimi Hendrix), Honky Tonk Woman (Rolling Stones), Live And Let Die (Paul McCartney and Wings), Won't Get Fooled Again (The Who)
• Chardonnay: Atomic (Blondie), Rock DJ (Robbie Williams), What's Love Got To Do With It (Tina Turner), Spinning Around (Kylie Minogue)
• Syrah: Nessun Dorma (Puccini), Orinoco Flow (Enya), Chariots Of Fire (Vangelis), Canon (Johann Pachelbel)
• Merlot: Sitting On The Dock Of The Bay (Otis Redding), Easy (Lionel Ritchie), Over The Rainbow (Eva Cassidy), Heartbeats (Jose Gonzalez)

Lisää mm. http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk/7400109.stm
Ja viinin ja musiikin yhdistämisyritystä Viinille musiikkia vai musiikille viiniä

Il Papavero Rosso - makeaa ja muikeaa

Alko.fi

Tänään esittelyssä todellinen halpis ja perusviinin ystävän maukas uusi tuttavuus. 5,80 euron Il Papavero Rosso on italialainen pöytäviini, joka päätynee meilläkin pöytään vielä toistamiseen. Sekä tuoksu että maku lupailivat paljon, ja kaikkiaan viinistä sai melko voimakkaan ensivaikutelman. (Lisäys. Vuonna 2012 - hinta on noussut peräti 6,49 euroon!)

Tämä hapokkaan kirsikkainen juoma olisi kuitenkin vaatinut enemmän oleilua karahvissa tai lasissa päästäkseen oikein täyteen voimaansa. Uskon, että lievän happamuuden tai kirpeyden takana majailee suuri pyöreä pehmeys - grande morbidezza rotonda! -, joka saattaisi taittaa myös makeutta.

Plussat: +++

Alko kertoo viinistä:
Keskitäyteläinen, keskitanniininen, makean kirsikkainen, hennon rusinainen, kevyen mausteinen. Sangiovese 40%, Montepulciani 40%, Nero D'Avola 20%.

Viinin tuottaja, sisilialainen Barone Montalto on perheyritys, joka ei itse omista lainkaan viinitarhoja. Viiniin käytetyt rypäleet kerätään eri puolilta Italiaa: Sangiovese-rypäleet korjattiin Marchen maakunnasta, Montepulciano-rypäleet Abruzzien maakunnasta ja Nero d’Avola -rypäleet Sisiliasta.

- - -
Sivistyssanakirja, muikea:

• hapan, kirpeä. esim. Muikea maku, haju. Muikeaa piimää.
• vars. kuv. imelä, makea, makeileva. esim. Ovelan muikea ilme. Suu muikeassa hymyssä.

Herkkä punainen pelastaja: Estola Reserva 2006

Perjantai-ilta kiittää Mustan Pekan Alkon myyjien nostoa; "kiireisen rynnistäjän hyllyyn" oli valittuna tämä kaukainen tuttavuus, suosikkini vuosien takaa, Estola Reserva. Se tarjottiin minulle ja minä tartuin siihen.

Estola on kaikin tavoin sopiva perusluksusviini, alle 8 eurolla ei voisi mitään enempää toivoa. Minulle viinissä maistui paitsi rento perjantai-ilta myös kypsät mansikat. Hiukan makea tämä viini joka tapauksessa oli - tällä kertaa.

Alkon mukaan: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, kypsän marjainen, viikunainen, nahkainen, hennon vaniljainen. Rypäleet: Cencibel 75%, Cabernet Sauvignon 25%.

Plussat: ++++


Ihastuttavan viinin kanssa sopivat tänä iltana ihanat sävelet: PJ Harvey – The Devil ja Grow Grow Grow.

Viinin alkuperäalue La Mancha herätteli tuulimyllyjäkin mieleeni. Sen vuoksi vielä Estolaa vanhempi tuttavuus PJ Harveyltä, joka tämän iltani rytmitti, The Wind.

Aikanaan Estola tuli tutuksi vuonna 2001 erään teollista arkkitehtuuria tutkineen tuttavan pääsiäispöydässä, jossa tämä viini herkisti aistit lampaan ja parsan seurassa.

Kaunis syysviini: MontGras Carmenère-Shiraz

Kaunista viiniä, lasissa kauniin punaista, suussa kauniin makuista - voiko niin sanoa? Nyt sanon. Sopivan täyteläistä juotavaksi ilman ruokaakin, silti sopi hyvin myös riistan kanssa. Pullokin on kaunis, kaulan etiketin kalliomaalausmaiset piirrokset osuivat silmään - pullon valitsikin 6-vuotias poika; hyvä valinta.

Plussat: +++

Alkon sanoja:
Täyteläinen, tanniininen, karhunvatukkainen, herukkahilloinen, minttuinen, kevyen vaniljainen.

Rypäleet: Carmenere 52%, Syrah 48%. 2010.

Tuotantoalue: 600 hehtaarin tarhat Chilen keskuslaaksossa. Ilmasto aurinkoinen, mutta yöt viileitä. Savinen maaperä.

Valmistus: Käyminen ja kypsytys terästankeissa. 25 % viinistä tammitettiin puoliksi amerikkalaisten, puoliksi ranskalaisten lankkujen avulla.

Lokakuu on kulunut santaisesti.

Lokakuu on mennyt melko lailla viinittä. Syksyn nopeasti lisääntynyt pimeys on väsyttänyt iltaisin, viiniä ei ole tarvittu edes rentoutumiseen - ja jokaista ruokaviiniä ei edes muista.

Pimeän vastapainona ihanat aurikoiset lokapäivät siivittävät aina kohti seuraavaa aurinkoista hetkeä. Työ on vienyt päivät ja mielikuvitus muun ajan, pää pilvissä on rentouttanut tarpeeksi. Kirjojakin olen saanut luettua! Niillekin voisi asetella omat viininsä.

Ihana vieras Portugalista: Quinta das Setencostas

Valloittava portugalilainen - ei kuitenkaan Magalhães (1521) vaan hankalaniminen Quinta das Setencostas (2008). Viini oli runsaantäyteläinen, vaniljainen (niin hyvin kuin vain viini voi olla!) ja pehmeä. Ehdottomasti 9,4 euron arvoinen ja enemmänkin! Tässäkö meille uusi Talon viini, Ihastuttavan Iconon tilalle? Jälkimietteissä makustellen viini oli lähes täydellinen.

Plussat: +++++

Rypäleet taattua portugalilaista outoutta: Castelão (50%), Camarate (30%), Tinta Miúda ja Preto Martinho.


Lisää tietoja alkosta: Täyteläinen, tanniininen, hapankirsikkainen, viikunainen, kevyen yrttinen, hennon vaniljainen, mausteinen.

Ajatuksia saman valmistajan astetta edullisemmasta viinistä: Quinta da Espiga - maukas portugalilaishalpis

Quinta das Setencostasin kanssa kuunneltiin mustalais-slaavilaishenkistä sytkettä á la Jaakko Laitinen & Väärä raha: http://www.myspace.com/mrjaakko (Hän ei lemmi mua)

Eeva-Liisa Mannerin fadomaisen haikeita säkeitä
portugalilaisviinin tunnelmiin.

Arkista ja asiallista: Nero Negroamaro Cabernet Sauvignon

Tulipa maistettua tavallista viiniä. Viini oli mausteinen, mukava, mitäänsanomaton. Ei huono kuitenkaan, etenkään hintaansa nähden (7,4 e).

Negroamaro on rypäleenä tuttu, mutta jää lähestulkoon vaille osuvaa muistoa, muistakaan merkeistä siis. Samantyyppinen, pääasiassa negroamarosta valmistettu Nero Salice Salentino oli kuitenkin oivallinen elämys, sillä hetkellisesti ajattelin antaa sille jopa viisi plussaa. Siihen nähden tämä Nero Negroamaro Cab. Sauvignon oli pettymys. 

Olisi pitänyt ehkä nauttia hyvän ruuan kanssa, sen sijaan tuli maisteltua vain musiikin kanssa.

Plussat: +++

Alkon sanoja vuosikerrasta 2009: Täyteläinen, tanniininen, marjahilloinen, mausteinen, hennon yrttinen, kevyen vaniljainen.

Viinille musiikkia vai musiikille viiniä?

Listaanpa viime viikkojen viininkuuntelumusiikkini, noin niin kuin muistilistaksi tulevaa ajatellen. Täytynee miettiä myös kirjoille ja elokuville viininsä - vai viineille kirjat ja elokuvat -, niin saan raksutella muistijälkiäni pitkin syksyä.

P J Harvey: The River
http://www.youtube.com/watch?v=b0q8dV5oZ8A
(punaviiniä, täyteläistä)

Manu Chao: Me Gustas Tu
http://www.youtube.com/watch?v=mzgjiPBCsss
(halpaa mutta maukasta espanjalaista pöytäviiniä, tai ranskalaista roséta)

Portishead: Glory Box
http://www.youtube.com/watch?v=yF-GvT8Clnk
(kuohuviini käy tälle, vaikka sävy onkin melankolinen)

Ville Leinonen: Suudelmitar
http://www.youtube.com/watch?v=9fLfkjPr1ec
(rakkainta punaviiniä)

Willie Nelson & Emmylou Harris: The Maker
http://www.youtube.com/watch?v=Aur5KEaNtKc
(tälle haluaisin vain nostaa maljan, ainakin tässä syyskuussa)

Tuomari Nurmio: Valo yössä
http://www.youtube.com/watch?v=SuRZxDEHGDU
(kuivaa valkoviiniä)

Paleface: Leijonakypärät (feat. Herra Ylppo)
http://www.youtube.com/watch?v=DynZeI9OiTw
(makeaa ja paksua punaviiniä)

Le Petit Longue-Dog - Muovinen mäyräkoira Ranskasta

Tässäpä haastetta bloggajalle: olemme maistelleet hyviä ja toisenlaisia viinejä jo vuosia, mutta mitään ei ole merkitty muistiin. Korkeistakaan ei irtoa makumuistoja mieleen, mutta ovatpa sentään muistuttamassa menneistä vuosista.

Nykyään useimmissa ostamissani viineissä on jo metallinen kierrekorkki, joten aidon korkin ruuvaaminen ja purkittaminen alkaa olla harvinaista.

Vieressä kuitenkin valikoima korkkeja vuosien varrelta.

Sitten itse viiniin, Le Petit Longue-Dog, jonka valitsin Taiteiden yön (26.8.) hengessä: ranskalaista viiniä muovipullossa! Rypäleistä osa oli tuttuja (Syrah ja Mourvédre), mutta Grenache ei soita kelloja. Viini oli oikein hyvää, täyteläistä ja ehkä epäranskalaistakin.

Muovipullo voisi olla monessa paikassa kätevä valinta. Harmittelin hiukan, että pullon suu oli isompi kuin lasipulloissa, joten kuminen vakuumikorkki ei siihen sopinut - viini oli siis juotava pois pikimmiten!

Alko kertoo viinistä seuraavaa:  Täyteläinen, keskitanniininen, makean marjainen, vaniljainen, mausteinen, lämmin.

Plussat: +++

Viini vei matkalle musiikkiin: Zbigniew Preisner - Les Marionettes.

Nero Salice Salentino Riserva - vaniljainen elämys

Tämä Nero hämmästytti - ja nimenomaan ensisiemaisulta. En odottanut mitään niin… Monimuotoista? Erikoista? Makeantäyteläistä? Vaniljaista? Jotakin erilaista kuin mikään muu kuitenkin. Hätkähdin makua. 

Oivallista. Lämmittävää. 
Sopivaa nauttia Saharan aamujen ja iltojen kera, vaipua dyyneille.

Neljä plussaa oikeasti, hellään arviovalikkoon saisi jopa viisi (etenkin hinta huomioiden).

Plussat: ++++(+)

Alko kertoo vuosikerrasta 2007: Täyteläinen, keskitanniininen, makean kirsikkainen, kevyen vaniljainen, hennon nahkainen. Negroamaro 80%, Malvasia Nera 20%. 

Nero Salice Salentino Riservaa kovasti muistuttava Nero Copertino Riserva on myös tutustumisen arvoinen. 

Viinin kanssa soi.Tuomari Nurmio – 13 naulaa 

Alkuilta Helsingin keskustassa oli synkkä. Kahlasin nilkkojani myöten vedessä matkallani erään esikoiskirjan jälkijulkkareista Kruununhaasta bussipysäkille. Kuva Krunikasta kohti Kaisaniemeä.

Château Los Boldos Cabernet Sauvignon - Chilen kirpeää

Los Boldos - yllättävänkin blodia vuodelta 2010. On kirpeähköä, happamahkoa. Lasissa seistyään ja lämmettyään tämä cabernet sauvignon heltyy hiukan.

Alkossa esitellään yhä vuosikertaa 2009, josta sanotaan näin: Täyteläinen, keskitanniininen, herukkainen, hennon karpaloinen, kevyen vaniljainen.

Väsyneen nautiskelijan viini. Kirpeys havahduttaa. Mietin kolmatta plussaa.

Kuvassa myös pienin väsynyt nautiskelijamme.

Plussat: ++

Pére Patriarche

Tätä ranskalaista sekoiteviiniä ei löytynyt Alkon sivuilta. Myöskään pullossa ei (tyypillistä ranskalaista salamyhkäisyyttä!) kerrota, mitä rypäleitä sekoituksessa on.

Viini on keskitäyteläinen ja ehkä hiukan keskinkertainen. Kauniin punainen väri miellyttää silmää ja helppo maku antaa plussan lisää. Viini on mukavan tyypillisen ranskalainen: melko mieto, kevyehkö, ennemmin hapan kuin makea.

Plussat: +++

Elokuun juonteita - Hardys BIN 343 Cabernet Shiraz

Heinäkuu tuli vietettyä tuttujen ja turvallisten laatikkoviinien maailmassa, mökillä. Raumalla ja Turussa pyörähdettiin, kaunistahan siellä lännessäkin on. Loman loputtua ostin ensimmäisen viinipulloni kuukauteen - ja se olikin oivallinen pikkuostos!

http://yummy.indiedays.com

Hardys BIN 343 Cabernet Shirazin hinta on blogiin sopivasti ihanan edullinen 6,5 euroa (!) ja maku tässä hintaluokassa vallan mainio. Täyteläisenkin viinin ystävälle tämä viini sopi, ja se löytää tiensä keittiööni vielä uudestaankin. Plussat hinta-laatusuhteen mukaan.

Viini oli täyteläisyydestä huolimatta jotenkin kevyehkö, pehmeän hentoinen, lämmin, vaniljainen, muttei suinkaan makea.Väri erityisen tummanpuhuva, kaunis punainen.

Plussat: ++++


Alko: CABERNET SAUVIGNON, SHIRAZ, RUBY CABERNET. Vuosikerta 2010. Keskitäyteläinen, keskitanniininen, marjainen, yrttinen, kevyen vaniljainen. 

Kesäkuussa

Kesäkuu hujahtaa kohta ohi, tänään onkin käännytty jo pimeyden puolelle, kun kesäpäivänseisaus on jo takana päin. Kesä on vierähtänyt töiden lisäksi erilaisten perhejuhlien merkeissä.

Kummallista kuinka monet omat haaveet jäävät jo syntyessään toteutumatta. Ikään kuin. Suunnitelmat kesäreissuista tuntuvat jo nyt toteutumattomilta - ellen itse reipastu ja suunnittele ja toteuta kaikkea nyt loppuun saakka.

Kiinnostaisi

Ruisrockin sunnuntai: Manu Chao, Paleface ja Tuomari Nurmio.

Viikonloppu Raumalla: tuntematon Satakunta, keskiaikainen puukaupunki, hetki ilman lapsia.

Toteutuma todetaan sitten elokuussa...

Sierra Grande Chardonnay (luomu)

Oikein hyvä, maukas - suorastaan voimakkaan makuinen, sopivan hapokas luomuviini Chilestä. Pakkaus kätevä kesässä. Ostan ehdottomasti uudelleen, tämä on näitä uuden maailman loistavia yllätyksiä.

Alkon sanoja:

Luomu, CHILE, Casablanca. Chardonnay 2010. UUTUUS
Kuiva, hapokas, kypsän sitruksinen, trooppisen hedelmäinen, hennon mausteinen.
Alkoholi 14 t-%
Uutos: 24 g/l
Hapot: 5,6 g/l
Energiasisältö: 90 kcal/100 ml (370 kJ/100 ml)

Plussat: ++++

Tunnelmapalaksi: Savia Viva Familia Tempranillo (luomu)

No nyt löytyi 100% tempranillo vuosikertaa 2009, josta pidän hyvin, hyvin paljon! Ihanan täyteläinen - muttei liian. Maku oli kevyesti mausteinen ja hyvin lämmin, pyöreä ja pehmeä. Savia viva tarkoittaa elämän mahlaa.

Viini maistui hyvältä jo heti pullon avaamisen jälkeen, mutta hetken lasissa oltuaan ja lämmettyään mausteiset maut oikein tulvahtivat esiin.

Lisäksi tämä oli "lähituotettu" (eli espanjalainen) luomuviini, mikä lämmitää mieltä.
 
Alkon sanat:
ESPANJA, Katalonia. Vuosikerta 2009: Täyteläinen, keskitanniininen, kirsikkainen, kevyen luumuinen, mausteinen, hennon nahkainen. 7,99 euroa.

Penèdesin viinialue sijaitsee Koillis-Espanjassa Barcelonan kaupungin lähistöllä. Välimeri leudontaa ilmastoa. Viini kypsyi kuuden kuukauden ajan käytetyissä ranskalaisissa ja unkarilaisissa tammitynnyreissä. Kuusi kuukautta pulloissa ennen myyntiinlaskua. 

Parés Baltà on perheomisteinen viinitalo, jonka historia alkoi jo 1790-luvulla. Talolla on nyt 174 hehtaaria viinitarhoja viidellä eri tilalla, joita kaikkia viljellään luonnonmukaisin menetelmin.

Huom.  

Vuoden 2012 alusta Alkossa ollut myynnissä vuosikerta 2010, joka onkin keskitäyteläinen. Myös kuvaus vuosikerrasta on muuttunut: Keskitäyteläinen, tanniininen, kypsän kirsikkainen, mausteinen, nahkainen, puinen. En ole maistanut uutta vuosikertaa, mutta sanallinen kuvaus antaa odottaa hiukan raisumpia makuja, mutta ei yhtä suurta täyteläisyyttä.

26.2.2012
Vuosikerta 2010 on nyt maistettu - se on tosiaan tanniinisempi kuin edeltäjänsä, samoin makeampi. Muuten elämän mahla kyllä maistui hyvältä edelleen. Maut olivat voimakkaita ja monipuolisia. Uusi vuosikerta on ehkä hiukan haastavampi kuin edellinen, mutta sehän saattaa muodostua vain positiiviseksi asiaksi. Tai sitten tämäkin pehemenee ajan saatossa. Joka tapauksessa Savia Vivaa uskaltaa yhä suositella.

Vuosikerta 2009: +++++
Vuosikerta 2010: ++++

Ecusson Cuvée Spéciale -siideri

Mukava mutta melko huomaamaton siideri, maistuu rehelliselle siiderille. Onneksi ei lainkaan kotimaisten esanssisiiderien kastia, vaan oikeaa omenaa ja miedosti happoja. Ihana virkistys kesäiltaan muutaman jääpalan kanssa. Olisi saanut olla poreilevampikin.

Alkon sanat:
SIIDERIT / RANSKA Ecusson Cuvée Spéciale - 0,75 l, 4,21 €
Cidreries du Calvados - La Fermière
Kuivahko, vähän hapokas, kypsän omenainen, hennon hunajainen
Alkoholi: 5 t-%
Uutos: 47 g/l
Sokeri: 25 g/l
Hapot: 3,2 g/l
Energiasisältö: 50 kcal/100 ml (190 kJ/100 ml)
Suljentatyyppi: luonnonkorkki

Plussat: +++

Chevalier Rosé

Hentoinen rosékuohari. Oikein kiva, kuiva, rapea. Hinta-laatu -suhde oli hyvä, sillä tämä maistuu kalliimmalle kuin onkaan (8,80 e). Kuohuviininjanoon ostan ehkä joskus uudestaankin.

http://alko.fi/tuotteet/fi/564757
Erittäin kuiva, keskihapokas, kypsän omenainen, hennon marjainen. Rosee. 


Plussat: +++

Palesa Chenin Blanc

Mökkiviininä tämä tuli nautittua eräänä hyytävänä toukokuun viikonloppuna. Istuin nuhassa mökin kuistilla ja join tylsyyteeni Palesaa. Viini maistui nuhasta huolimatta melko vahvana ja hiukan kirpsakkana, väri oli kirkas ja vihertävä, oikeastaan lähes väritön. Ei sellainen voimakkaan keltainen, kuten edellisessä valkoviinissä (Veltliner). Makukin oli melko raikas ja kesäinen, sopisi loistavasti lämpöisiin kesäpäiviin - niitä odotellessa!

Plussat: +++

Selektion Grüner Veltliner

Hmm. Kesäisen illan iloksi päätimme avata valkoviinin, ja tällainen uusi itävaltalainen pikkupakkaus tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Olen hanapakkausten ystävä, vaikka pullo on tietenkin omaa luokkaansa. Mutta jostakin syystä kartonkipakkaus tuntuu usein mukavalta ostokselta ja helpolta jätteeltä.

Alkon mukaan viini (2010) on "kuiva, hapokas, kypsän päärynäinen, kevyen sitruksinen, hennon yrttinen". Viini ei ollut keveänpirkahtelevankesäinen, vaan ennemmin hiukan tunkkainen, ehkäpä juuri yrttinen. Maku oli hiukan raskas, vaikka hyvä, ja lasissakin viini oli voimakkaan kellanvihreää, ei läpikuultavaa.

Sopii ehkä parhaiten ruokien kanssa, ei minun makuuni pelkkä seurustelujuoma.

Alko vuosikerrasta 2010: kuiva, hapokas, kypsän päärynäinen, kevyen sitruksinen, hennon yrttinen.

Vuosikerta 2011: kuiva, hapokas, kypsän sitruksinen, kevyen päärynäinen, mineraalinen, hennon yrttinen.

Plussat: +++

On tullut kesä

 
Toukokuu on mennyt ensin Palacio del Conden ja sitten aina yhtä ihanan >>Icono-laatikon parissa. Melkein kaipaan jo kuivia, pirskahtelevia valkoviinejä ja kesäiltoja. Uusia viinejä ehkä kuitenkin vasta kesäkuun puolella.

Huomasin juuri, että blogini on ollut vain juomablogi, mutta havaitsen kyllä maailmaakin aika ajoin. Pää sumussa koko kevät, kesäksi odotettvissa kirkastuvaa - enkä puhu juomista!


Tänään blogi on saanut ensimmäisen ulkopuolisen lukijankin, tervetuloa! Saa nähdä uskallanko avata blogia muille tuttaville.

HOB NOB Cabernet Sauvignon 2008

Naapureilla syömässä, tapaksia ja lihapullia - ja tietenkin nauttimassa hyviä viinejä.

Tämä oli minulle uusi kokemus, Hob Nob. Ihana ranskalainen tuttavuus! 100% cabernet sauvignon, ja aivan mahtavan pyöreä ja pehmeä. Näin on, että täyteläinen & vaniljainen on usein suorastaan huumaavan hyvä yhdistelmä.

Plussat: ++++ 

Huom: Valkoviineistä Hob Nob Chardonnay on suorastaan loisto-ostos!

Alkon maistajat kuvailevat:
Vuosikerta 2008: täyteläinen, keskitanniininen, makean marjainen, kypsän kirsikkainen, mausteinen, runsaan vaniljainen.
Vuosikerta 2009: keskitäyteläinen, keskitanniininen, kypsän kirsikkainen, hennon mustikkainen, mausteinen, runsaan vaniljainen.
Vuosikerta 2010: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, kypsän kirsikkainen, hennon mustikkainen, mausteinen, runsaan vaniljainen.

Palacio del Conde Tempranillo

Hyvin tavanomainen espanjalainen punaviini, joka parani lasissa lämmetessään. Ei erityinen elämys. Hiukan jopa kitkeränhapan, mikä usein on oma makukuvani, kun Alkon selosteessa lukee "kirsikkainen". 100% tempranillo ei kai sovi Saiman suuhun.

Jälkihuomio: Lasissa seisottamalla parani huomattavasti ja ansaitsi yhden plussan lisää.

Plussat: +++

Erään kreivin (el conde) palatsi Espanjasta.

Vajecný Sen Likér - vaniljainen munalikööri

Ihanan paksu ja pehmeä, keltainen vaniljakermalikööri. Maistui muutaman jääpalan kanssa taivaalliselta. Alkoholin maku oli melko voimakas, mutta sekin taittui kun juoman nautti muutaman jääpalan kera.

Plussat:+++

Alko kertoo lisää: Vaječný Sen tarkoittaa suomeksi munaunelmaa. Granetten alkoholiyhtiöllä on perinteitä jo vuodesta 1847. Yhtiö sijaitsee 90 kilometriä Prahan luoteispuolella Ústí nad Labemissa.

Vaniljatankoja

Keltainen, erittäin täyteläinen, keltuaismainen, tyylikkään vaniljainen

Alkoholi:    17 t-%

Sokeri:        300 g/l

Energiasisältö:    270 kcal/100 ml (1100 kJ/100 ml)

E-koodit:    E 102, E 110, E 124

Raaka-aineet:    Maito, sokeri, viina, munanvalkuaiset, keltuaiset, aromit

Kestävyys:    12 kuukautta. Parasta ennen -päivämäärä on merkitty pulloon.

Kevyt kesäklassikko Casal Garcia (2010)

Loistava vihreä valkoviini (vinho verde), ihanan pirskahteleva ja melko kuiva, vaikka puolikuivaksi väittävät. Maut hyvin hennot. Sopii sellaisenaan nautittavaksi etenkin aurinkoiseen päivään, mutta maistui hyvältä myös elokuvaillan aikana. 

Kuuluu suosikkeihini jo vuosien takaa, ostan monasti uudestaan! Saisi oitis viidennen plussan jos olisi kunnolla kuiva eikä vain puoliksi.

Plussat: ++++

Alko kertoo: Puolikuiva, hapokas, pirskahteleva, vihreän omenainen, hennon kukkainen. Rypäleet portugalilaisia outouksia: Loureiri, trajadura, pedernã, azal.

Wikipedia: Vihreä viini (port. vinho verde) on vain Luoteis-Portugalissa valmistettava viinityyppi. Jo 1100-luvulla viinistä tuli tärkeä alueen vientituote, ja se oli ensimmäinen Euroopan markkinoille myyty portugalilainen viini.  

Vihreät viinit ovat maultaan kevyitä, pehmeän happoisia ja usein hieman poreilevia, väriltään hieman keltaiseen tai vihreään vivahtavia. Ne nautitaan nuorina, yleensä noin vuoden ikäisinä ja tarjoillaan erittäin kylminä. Alkoholipitoisuus on alhaisempi kuin viinien yleisesti. 

Nimensä vihreä viini on saanut siitä, että rypäleet poimitaan hieman raakoina. Portugalinkielinen nimi, vinho verde, tarkoittaakin suomeksi sekä vihreää että raakaa viiniä.

Freixenet Cordon Negro Brut

Lomalle! Todella hyvä, ihanan kuiva ja rapea, kupliva kuohuviini. Annan nyt täydet viisi plussaa, mutta oikeampi olisi varovainen 4,5.

Hyvää pääsiäistä!

http://www.alko.fi/tuotteet/fi/008961

Plussat: ++++(+)