Upea Aalto-viini täyttää aistit ja tyhjentää lompakon

Aivan mahtava viini - mutta halpojen viinien blogiin aivan väärää kategoriaa: 38 euron Alvar Aalto -nimikkoviini ei kuitenkaan jätä kylmäksi. Viini on hyvin täyteläinen, suun kaikki makunystyrät nautintoon tuudittava elämys. Hintansa puolesta ei ansaitsisi halpisbloggarin viittä plussaa, mutta ei auta! Oli niin äärettömän hyvää.

Maku ei ole tylsä eikä suinkaan helppo, vaan haastava, voimallinen, monivivahteinen - ihanan tempaava! Tällä kertaa ymmärrän hyvin, mitä Alkon makukuvauksella haetaan: pitkä, roteva... Lue lisää.

Tälle viinille en uskalla ehdottaa ruokia - itse satuin maistamaan intialaistyyppisen kanaruuan kanssa, eikä ollut lainkaan hankala yhdistelmä, toimi kuin unelma. Pienen hätkähdyksen koin, kun vasta maistelun jälkeen googlailin, että mikäpäs viini tässä onkaan kyseessä.

Alvar Aallon nimikkoviiniä tehdään Ribera del Duerossa Espanjassa. Tuotanto pidetään tarkoituksella niin pienenä, että korkeatasoinen viini pysyy himoittuna. Designer-viinin tekijät kunnioittavat Alvar Aaltoa, espanjaksi a alto tarkoittaa korkeammalle, pyrkimystä parempaan viiniin. (Taloussanomat 2003.)

Testaa tai anna lahjaksi. Itse maistelin vuosikertaa 2006. Tätä viiniä jään haikeana muistelemaan.

Plussat: +++++

Alkon kuvaus vuosikerralle 2007 - ilmeisesti 2006 oli jo loppuunmyyty: Erittäin täyteläinen, erittäin tanniininen, karhunvatukkainen, tummakirsikkainen, hennon neilikkainen, tamminen, roteva, lämmin, pitkä. Rypäle Tinto fino.

Uuden sadon maistelua, osa 2: C'est La Vie!

www.alko.fi

Beaujolais Villages Primeur C'est La Vie! on toinen, hitusen kalliimpi (8,20 e), tämänvuotisista Beaujolais Nouveau -viineistä. Tämä viini oli kyllä enemmän kuin 0,5 euron edestä parempi kuin virallisena nouveau-torstaina maistamani Art´s. Molemmat olivat toki samaa Gamay-rypälettä ja molemmat viinit lienevät aivan yhtä tuoreita, mutta tämä veikeä C'est La Vie oli mielestäni hiukan kypsempi ja vähemmän mehuisa kuin Art's. 

Viini oli siis mielenkiintoinen ja maukas, pullo hassutteleva. Art's oli modernisti muovipullossa, ja mielestäni tämäkin olisi voinut olla, kun viiniä ei kuitenkaan ole tehty säilymään kuin muutaman kuukauden. 

Alkon mukaan C'est La Vie on kevyt, vähätanniininen, kypsän vadelmainen, hennon boysenmarjainen ja mausteinen.

Plussat: +++

Tätä viiniä nautittiin viikonlopun juhlissa ja samalla kuunneltiin mm. Rosvo-Roope upean baritonin laulamana. Tässä sama tuttuna Tapio Rautavaaran versiona. 

>> Vuoden 2012 Beaujolais Nouveau 

Uuden sadon maistelua: Art's Beaujolais Nouveau

Marraskuun kolmas torstai kuulemma yhdistää viininharrastajat kautta maailman: on aika juhlia viinisadon valmistumista sadon esikoisviinillä, Beaujolais Nouveaulla. Tänä vuonna pääsin itsekin nouveailun ytimeen ja kannoin juuri oikeana torstaina kotiini Art's-pullon, joka on varsin vekkuli ulkoasultaankin, ja muovipullo sopii hyvin tähän kepeään ja leikkisään viiniin.

Alko tarjosi tänä vuonna kaksi Beaujolais Nouveau -viiniä, joista päädyin testaamaan blogini hengessä halvemman. Alkon mukaan Art's on kevyt, vähätanniininen, vadelmainen, kypsän punaherukkainen, hennon mausteinen. Aluksi hätkähdin mehumaisen marjaisaa olemusta, kun viinin värikin oli kepeän läpikuultava, mutta hetken lasissa seisottelun jälkeen viini maistuikin yllättävän pehmeälle, makeutta oli runsaahkosti.

Ei tämä kuitenkaan millään tavoin suosikiksi nouse, mutta oli positiivinen kokemus, jopa elämys, olla mukana tällaisessa maailmanlaajuisessa viinileikissä! Kiitos siis tästä vinkistä Campasimpukka. Ehkä mekin teemme tästä tradition.

Plussat: ++

Pullossa on kubistisen taidesuuntauksen inspiroima etiketti, jossa kuvataan viinin, erityisesti beaujolais nouveaun, nautintoja, kuten Alko meille kertoo. Etiketti olikin niin hauska, että päätin vaihteen vuoksi kaivaa esiin kunnon kameran, yleensä kun blogini kuvat on otettu kännykän huonolaatuisella kameralla. Kirjoittaja kuitenkin mokasi kuvien kanssa, kameran piuha on kateissa, joten tyytyminen oli aluksi jälleen kerran kännykkäkameran laatuun - laaduttomuuteen. Sain kuitenkin lopulta viinin ilotkin esiin.

Un toast au vin nouveau! 


>> Vuoden 2012 Beaujolais Nouveau 

Quinta da Espiga - maukas portugalilaishalpis

Ihanan portugalilaisen vieraan pikkusisar, pari euroa edullisempi ja hiukan kevyempi Espiga. Espiga oli oikein hyvä viini, mukavan tuhti ollakseen puolitäyteläinen. Hiukan savuinen, maanläheinen maku, jossa lehahti pieni hymyilyttävä makeus. Viini varmasti maistuu useimmille, koska maku on yksinkertainen ja helppo.

Hintaansa (6,73e) nähden voisi pitää jopa huippuostoksena. Mietin pitkään neljännen plussan antamista hinnan takia. (Lisäys: Toisen kerran tätä viiniä maisteltuani lisäsin neljännen plussan.)

Rypäleet yhtä outoja kuin täyteläisessä sisaressaankin, päälajikekin on sama. Castelão (50%), Tinta Miúda (30%), Touriga Nacional (10%), Tinta Roriz (10%). 2009

Alko sanailee: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, karpaloinen, kevyen vaniljainen, hennon savuinen.

Plussat: ++++

Musiikiksi tämän viinin seuraan valikoitui jostakin kaukaa menneisyydestä Air, tässä ensin levylautasille La Femme D'Argent - sopii näin halpisblogistille! Runsaamman viininnauttimisen jälkeen sopii psykedeelisempikin meno, Airin Venus. Sitten vuoroon klassikko ja syy miksi Air aikanaan kolahti: Sexy Boy. Lopuksi rennosti: You Make it Easy.

Musiikki vaikuttaa viinin makuun - Saimakin sen tietää

Helsingin Sanomat 7.11.2011:

Taustamusiikki tekee viinin maun

Kuunteletko viinilasillista nauttiessasi jyhkeää sinfoniaa vai kevyttä jazzia? Taustamusiikki voi vaikuttaa siihen, kuvailetko viiniä raskaaksi vai kevyen hienostuneeksi, väittää skotlantilaisen Heriot-Watt -yliopiston tutkimus.

Tutkimukseen osallistui 250 opiskelijaa, jotka joivat ryhmissä viiniä ja kuuntelivat erilaisia taustamusiikkeja. Kontrolliryhmä joi viininsä ilman taustamusiikkia, ja erillinen ryhmä pelkästään kuvaili musiikkityylejä.

Osa koehenkilöistä nautti viininsä mahtipontiseksi ja raskaaksi kuvaillun musiikin säestyksellä, osa herkän ja hienostuneen ja osa rauhallisen, pehmeän musiikin säestyksellä. Myös reippaan virkistävää musiikkia käytettiin.

Tutkittavien mielestä viinissä oli johdonmukaisesti samoja ominaisuuksia kuin taustalla soineessa musiikissa.

Tutkimuksesta uutisoi The British Psychological Society. 

MUSIC RECOMMENDATIONS

• Cabernet Sauvignon: All Along The Watchtower (Jimi Hendrix), Honky Tonk Woman (Rolling Stones), Live And Let Die (Paul McCartney and Wings), Won't Get Fooled Again (The Who)
• Chardonnay: Atomic (Blondie), Rock DJ (Robbie Williams), What's Love Got To Do With It (Tina Turner), Spinning Around (Kylie Minogue)
• Syrah: Nessun Dorma (Puccini), Orinoco Flow (Enya), Chariots Of Fire (Vangelis), Canon (Johann Pachelbel)
• Merlot: Sitting On The Dock Of The Bay (Otis Redding), Easy (Lionel Ritchie), Over The Rainbow (Eva Cassidy), Heartbeats (Jose Gonzalez)

Lisää mm. http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk/7400109.stm
Ja viinin ja musiikin yhdistämisyritystä Viinille musiikkia vai musiikille viiniä

Il Papavero Rosso - makeaa ja muikeaa

Alko.fi

Tänään esittelyssä todellinen halpis ja perusviinin ystävän maukas uusi tuttavuus. 5,80 euron Il Papavero Rosso on italialainen pöytäviini, joka päätynee meilläkin pöytään vielä toistamiseen. Sekä tuoksu että maku lupailivat paljon, ja kaikkiaan viinistä sai melko voimakkaan ensivaikutelman. (Lisäys. Vuonna 2012 - hinta on noussut peräti 6,49 euroon!)

Tämä hapokkaan kirsikkainen juoma olisi kuitenkin vaatinut enemmän oleilua karahvissa tai lasissa päästäkseen oikein täyteen voimaansa. Uskon, että lievän happamuuden tai kirpeyden takana majailee suuri pyöreä pehmeys - grande morbidezza rotonda! -, joka saattaisi taittaa myös makeutta.

Plussat: +++

Alko kertoo viinistä:
Keskitäyteläinen, keskitanniininen, makean kirsikkainen, hennon rusinainen, kevyen mausteinen. Sangiovese 40%, Montepulciani 40%, Nero D'Avola 20%.

Viinin tuottaja, sisilialainen Barone Montalto on perheyritys, joka ei itse omista lainkaan viinitarhoja. Viiniin käytetyt rypäleet kerätään eri puolilta Italiaa: Sangiovese-rypäleet korjattiin Marchen maakunnasta, Montepulciano-rypäleet Abruzzien maakunnasta ja Nero d’Avola -rypäleet Sisiliasta.

- - -
Sivistyssanakirja, muikea:

• hapan, kirpeä. esim. Muikea maku, haju. Muikeaa piimää.
• vars. kuv. imelä, makea, makeileva. esim. Ovelan muikea ilme. Suu muikeassa hymyssä.

Herkkä punainen pelastaja: Estola Reserva 2006

Perjantai-ilta kiittää Mustan Pekan Alkon myyjien nostoa; "kiireisen rynnistäjän hyllyyn" oli valittuna tämä kaukainen tuttavuus, suosikkini vuosien takaa, Estola Reserva. Se tarjottiin minulle ja minä tartuin siihen.

Estola on kaikin tavoin sopiva perusluksusviini, alle 8 eurolla ei voisi mitään enempää toivoa. Minulle viinissä maistui paitsi rento perjantai-ilta myös kypsät mansikat. Hiukan makea tämä viini joka tapauksessa oli - tällä kertaa.

Alkon mukaan: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, kypsän marjainen, viikunainen, nahkainen, hennon vaniljainen. Rypäleet: Cencibel 75%, Cabernet Sauvignon 25%.

Plussat: ++++


Ihastuttavan viinin kanssa sopivat tänä iltana ihanat sävelet: PJ Harvey – The Devil ja Grow Grow Grow.

Viinin alkuperäalue La Mancha herätteli tuulimyllyjäkin mieleeni. Sen vuoksi vielä Estolaa vanhempi tuttavuus PJ Harveyltä, joka tämän iltani rytmitti, The Wind.

Aikanaan Estola tuli tutuksi vuonna 2001 erään teollista arkkitehtuuria tutkineen tuttavan pääsiäispöydässä, jossa tämä viini herkisti aistit lampaan ja parsan seurassa.

Kaunis syysviini: MontGras Carmenère-Shiraz

Kaunista viiniä, lasissa kauniin punaista, suussa kauniin makuista - voiko niin sanoa? Nyt sanon. Sopivan täyteläistä juotavaksi ilman ruokaakin, silti sopi hyvin myös riistan kanssa. Pullokin on kaunis, kaulan etiketin kalliomaalausmaiset piirrokset osuivat silmään - pullon valitsikin 6-vuotias poika; hyvä valinta.

Plussat: +++

Alkon sanoja:
Täyteläinen, tanniininen, karhunvatukkainen, herukkahilloinen, minttuinen, kevyen vaniljainen.

Rypäleet: Carmenere 52%, Syrah 48%. 2010.

Tuotantoalue: 600 hehtaarin tarhat Chilen keskuslaaksossa. Ilmasto aurinkoinen, mutta yöt viileitä. Savinen maaperä.

Valmistus: Käyminen ja kypsytys terästankeissa. 25 % viinistä tammitettiin puoliksi amerikkalaisten, puoliksi ranskalaisten lankkujen avulla.

Lokakuu on kulunut santaisesti.

Lokakuu on mennyt melko lailla viinittä. Syksyn nopeasti lisääntynyt pimeys on väsyttänyt iltaisin, viiniä ei ole tarvittu edes rentoutumiseen - ja jokaista ruokaviiniä ei edes muista.

Pimeän vastapainona ihanat aurikoiset lokapäivät siivittävät aina kohti seuraavaa aurinkoista hetkeä. Työ on vienyt päivät ja mielikuvitus muun ajan, pää pilvissä on rentouttanut tarpeeksi. Kirjojakin olen saanut luettua! Niillekin voisi asetella omat viininsä.

Ihana vieras Portugalista: Quinta das Setencostas

Valloittava portugalilainen - ei kuitenkaan Magalhães (1521) vaan hankalaniminen Quinta das Setencostas (2008). Viini oli runsaantäyteläinen, vaniljainen (niin hyvin kuin vain viini voi olla!) ja pehmeä. Ehdottomasti 9,4 euron arvoinen ja enemmänkin! Tässäkö meille uusi Talon viini, Ihastuttavan Iconon tilalle? Jälkimietteissä makustellen viini oli lähes täydellinen.

Plussat: +++++

Rypäleet taattua portugalilaista outoutta: Castelão (50%), Camarate (30%), Tinta Miúda ja Preto Martinho.


Lisää tietoja alkosta: Täyteläinen, tanniininen, hapankirsikkainen, viikunainen, kevyen yrttinen, hennon vaniljainen, mausteinen.

Ajatuksia saman valmistajan astetta edullisemmasta viinistä: Quinta da Espiga - maukas portugalilaishalpis

Quinta das Setencostasin kanssa kuunneltiin mustalais-slaavilaishenkistä sytkettä á la Jaakko Laitinen & Väärä raha: http://www.myspace.com/mrjaakko (Hän ei lemmi mua)

Eeva-Liisa Mannerin fadomaisen haikeita säkeitä
portugalilaisviinin tunnelmiin.

Arkista ja asiallista: Nero Negroamaro Cabernet Sauvignon

Tulipa maistettua tavallista viiniä. Viini oli mausteinen, mukava, mitäänsanomaton. Ei huono kuitenkaan, etenkään hintaansa nähden (7,4 e).

Negroamaro on rypäleenä tuttu, mutta jää lähestulkoon vaille osuvaa muistoa, muistakaan merkeistä siis. Samantyyppinen, pääasiassa negroamarosta valmistettu Nero Salice Salentino oli kuitenkin oivallinen elämys, sillä hetkellisesti ajattelin antaa sille jopa viisi plussaa. Siihen nähden tämä Nero Negroamaro Cab. Sauvignon oli pettymys. 

Olisi pitänyt ehkä nauttia hyvän ruuan kanssa, sen sijaan tuli maisteltua vain musiikin kanssa.

Plussat: +++

Alkon sanoja vuosikerrasta 2009: Täyteläinen, tanniininen, marjahilloinen, mausteinen, hennon yrttinen, kevyen vaniljainen.

Viinille musiikkia vai musiikille viiniä?

Listaanpa viime viikkojen viininkuuntelumusiikkini, noin niin kuin muistilistaksi tulevaa ajatellen. Täytynee miettiä myös kirjoille ja elokuville viininsä - vai viineille kirjat ja elokuvat -, niin saan raksutella muistijälkiäni pitkin syksyä.

P J Harvey: The River
http://www.youtube.com/watch?v=b0q8dV5oZ8A
(punaviiniä, täyteläistä)

Manu Chao: Me Gustas Tu
http://www.youtube.com/watch?v=mzgjiPBCsss
(halpaa mutta maukasta espanjalaista pöytäviiniä, tai ranskalaista roséta)

Portishead: Glory Box
http://www.youtube.com/watch?v=yF-GvT8Clnk
(kuohuviini käy tälle, vaikka sävy onkin melankolinen)

Ville Leinonen: Suudelmitar
http://www.youtube.com/watch?v=9fLfkjPr1ec
(rakkainta punaviiniä)

Willie Nelson & Emmylou Harris: The Maker
http://www.youtube.com/watch?v=Aur5KEaNtKc
(tälle haluaisin vain nostaa maljan, ainakin tässä syyskuussa)

Tuomari Nurmio: Valo yössä
http://www.youtube.com/watch?v=SuRZxDEHGDU
(kuivaa valkoviiniä)

Paleface: Leijonakypärät (feat. Herra Ylppo)
http://www.youtube.com/watch?v=DynZeI9OiTw
(makeaa ja paksua punaviiniä)

Le Petit Longue-Dog - Muovinen mäyräkoira Ranskasta

Tässäpä haastetta bloggajalle: olemme maistelleet hyviä ja toisenlaisia viinejä jo vuosia, mutta mitään ei ole merkitty muistiin. Korkeistakaan ei irtoa makumuistoja mieleen, mutta ovatpa sentään muistuttamassa menneistä vuosista.

Nykyään useimmissa ostamissani viineissä on jo metallinen kierrekorkki, joten aidon korkin ruuvaaminen ja purkittaminen alkaa olla harvinaista.

Vieressä kuitenkin valikoima korkkeja vuosien varrelta.

Sitten itse viiniin, Le Petit Longue-Dog, jonka valitsin Taiteiden yön (26.8.) hengessä: ranskalaista viiniä muovipullossa! Rypäleistä osa oli tuttuja (Syrah ja Mourvédre), mutta Grenache ei soita kelloja. Viini oli oikein hyvää, täyteläistä ja ehkä epäranskalaistakin.

Muovipullo voisi olla monessa paikassa kätevä valinta. Harmittelin hiukan, että pullon suu oli isompi kuin lasipulloissa, joten kuminen vakuumikorkki ei siihen sopinut - viini oli siis juotava pois pikimmiten!

Alko kertoo viinistä seuraavaa:  Täyteläinen, keskitanniininen, makean marjainen, vaniljainen, mausteinen, lämmin.

Plussat: +++

Viini vei matkalle musiikkiin: Zbigniew Preisner - Les Marionettes.