Ihastuttavan helppo Fonte do Beco

Ihastumiseni portugalilaisiin viineihin jatkuu. Tämä täyteläinen uusi tuttavuus oli jälleen oikein mainio viini, joten jokohan osaisin tulkita, että Castelão-rypäle on minun makuuni - vaikka ehkä jotakin voimakkuutta toivoisinkin lisää. Fonte do Beco oli nimittäin jopa liiankin helppo nautittava, katosi lasista kuin itsestään... Sopii monille ruuille ja maistuu varmaan useimmille maistelijoille.

Viini oli maukas, hennon makeahko, silti sopivan täyteläinen ja pehmeä. Kun hetken malttoi antaa odottaa lasissa, sai maistaa vaniljaakin. Väri oli kauniin tumma, toi mieleen paahteisen ja savuisen viinin. Maku ei kuitenkaan ollut tunkkainen tai tomuinen, kuten joissain tynnyrmäisissä hyvin täyteläisissä hilloviineissä. Oikein kiva.

Alko: Rypäle Castelão. 2008. 8,96 e.
Täyteläinen, keskitanniininen, tumman marjainen, vaniljainen, mausteinen, hennon yrttinen.

Plussat: ++++

Amalia Rodriguezin ja Marizan portugalilaista fado-haikeilua viinin kumppaniksi.  

Tummaa voimaa: Allora Negroamaro

Tämä oli mainio viini, jo vanha tuttavuus, mutta aiemmin kirjoittamaton. Ensimmäinen assosiaatio vahvoine tuoksuineen oli antiikin Rooma! Keskitäyteläiseksi yllättävän täyteläinen, hieman makea ja pehmeä, luumuinenkin. Varmasti tulee hankittua uudelleen.

Allora!

Negroamaro-rypäle jää nyt mieleen oikein hyvällä tavoin, toisin kuin tasaisempi ja tylsempi Nero Negroamaro Cabernet sauvignon -viini. Allora muistutti oikeastaan enemmän toista Neroa, Salice Salentinoa. Viinin 9,99 euron hinta tässä vain hipoo blogini kohtuuden ylärajaa. Annan silti neljä plussaa, vaikka ehkä oikeampi olisi kolme - hinta huomioiden.

Allora tuoksui vahvalle, mullalle ja maalle - jopa niin, että mietin mille saman tuottajan Primitivo oikein voi enää tuoksua, tämä kun oli jo niin primitiivinen. Täytyy sekin vielä jossain välissä maistaa, arvelen sen vielä tätä paremmaksi.

(Lisäys 2.1.2012: Maanläheinen Primitivo)

Alko kertoo seuraavaa: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, hapokas, aroniamarjainen, mausteinen, hennon vaniljainen. Vuosikerta 2008.

Plussat: ++++

Vahvojen makujen keralle vahvoja hauskoja rytmejä viinin omasta maasta: Jovanotti!

Kevyttä solinaa: Jacob's Creek Grenache Shiraz

Mitähän ihmettä osaisin tästä viinistä sanoa.

Alko osasi sanoa, että se on keskitäyteläinen, keskitanniininen, makean marjainen ja kevyen mausteinen viini. Ja niinhän se onkin, mutta noilla määreillä viini kuin viini on melkoisen tavanomainen, eikö totta.

Tosin makean marjainen on jotakin, mitä ei ihan joka toisessa pullossa tule vastaan, ja mukava pieni makeus tässä viinissä olikin. Muuten tämä Alkon halvin (8,75) Jacob's oli lievä pettymys. Maku muistutti Pinot Noir- rypäleistä, ainakin uusiseelantilaista Montanaa tuli makumuistona tähän verrattua.

Viini oli ehkä hiukan liian kevyt - vaikka maku olikin melko pitkä ja runsas, mutta myös hapan, vaikka marjaisuus oli myös makeaa. Hapan ei ole minua varten.

Eli ehkä maistaja vain oli hankala.
Plussat: ++

Tuottajasta ja tuotteesta kerrotaan: Jacob's Creek -viinit saivat alkunsa vuonna 1847, kun baijerilainen maahanmuuttaja Johann Gramp perusti ensimmäisen kaupallisen viinitarhan Etelä-Australiaan Barossan laaksoon, Jacob's Creek -nimiseen joen uomaan. Jacob's Creek on Australian myydyin ja tunnetuin pullotettu viini. 

Twist to open - mikäli asia ei ole selvä.

Hapan argentiinalainen Santa Ana Eco

Edes luomuus ei pelastanut tätä argentiinalaista punaviiniä, joka maistui paitsi turhan kevyelle oli myös hapan ja kitkeräkin. Ja sitä oli sitten tietysti kokonainen laatikko, eikä sitä kehdannut tarjota kenellekään. 

Ruuanlaittoon viini tietenkin sopii ihan hyvin ja siihen sitä tuli käytettyäkin. Myös yhdet glögit siitä keiteltiin.

Alkon mukaan viini on täyteläinen, mikä tuntuu omituiselta, mutta olkoon. Ehkä tanniinisuus ja happamuus vetistivät täyteläisyyttä amatöörimaistajan suussa. 

alko.fi

Alkon maistajan mukaan viini on siis tanniininen, hapankirsikkainen, metsämarjainen ja yrttinen. Varmaan kaikkea tuota, marjaisuus, kirsikkaisuus ja happamuus eivät minusta ole yleensäkään olleet viinien parasta antia.

Hinta-laatu-suhde huono (28,90 / 3l).

Lisäsin luomun omaksi kategoriakseen, tätä edeltäneet luomut kun ovat olleet laadultaan mainioita.

Plussat: +

Frontera Cabernet Sauvignon, vetinen vuosikerta 2010?

alko.fi

Pitkästä aikaa tulin maistaneeksi vanhaa tuttua Fronteraa, jonka muistelin aiemmilta vuosilta melko täyteläiseksi, pehmeäksi ja jopa hiukan haastavaksi viiniksi. Nyt kuitenkin tuntui vähän mehumaiselta ja tylsältä tapaukselta. Tanniinisuus toi tuntumaa, jotakin haastetta. Tuottajan mukaan viini säilyy kolme vuotta vuosikerrasta, joten olisiko tämä 2010 hyvä vuoden parin kuluttua?

Frontera on Conca y Toron jättifirman tuote, joka tuli mieleeni kun eilen kirjoitin toisesta saman firman viinistä, Triosta. Sitä ehdottomasti suosittelisin, Fronteran vuosikertaa 2010 en yhtä kritiikittömästi, vaikka kyllä tämäkin aivan hyvä perusviini oli.

Tänään maistelemani viini on peräisin pikkupullosta (2,99e), jossa sisältönä Cabernet Sauvignon 85% - Merlot 15%, eli hiukan eri sekoitus kuin 0,75 vakiopullossa (jossa suhde 90-10 ja hinta 6,58 e, eli hyvinkin edullinen). Ehkä tuo aidompi 0,75 Frontera on myös parempi.

Alkon makustelijan mukaan: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, karpaloinen, kirsikkainen, hennon yrttinen.

Plussat: +++

Nautintoa saattoi plussan verran parantaa ihana Kate Bush, jonka uutta 50 Words for Snow -albumia kuulostelin Spotifysta kuulokkeilla, sulkien muun äänimaailman toisaalle. Myöhemmin seuraani liittyi myös Leonard Cohen. Mikä voisi maistua ikävältä tässä äänimaailmassa:

 

Tamminen Trio (Cabernet Sauvignon - Shiraz - Cabernet Franc, Reserva)

Monipuolinen, tasapainoinen, pitkä, voimakas, tanniininen, täyteläinen. Pienellä malttamisella ja viivyttelyllä lopputulos täydellistyisi. Kuvaus sopii myös seurueeseemme, joka tätä viiniä nautti. Ja kyllä, kuvassa pullo on eräällä työpöydällä - dagen efter.

Lukemieni arvioiden mukaan tämän viinin maku on suurestikin vaihdellut vuosikerrasta riippuen, mutta ainakin tämä vuosikerta 2009 oli aivan mainio, viiniä voisi luulla kalliimmaksikin. Menee kuitenkin juuri minun blogini kategoriaan, joskin sen ylärajaa (10e) hipoen.

Valmistaja Concha y Toro on tuttu monesta muusta viinistään, mm. todella hyvä perusviini Frontera (joka näemmä puuttuu vielä blogistani, vaikka onkin aivan arkituttu), perushyvä halpis Sunrise sekä Cono Sur -viinit ovat tämän firman tuotteita. Trio on peräisin Maipon laakson viinitarhoilta.

Alko kertoo viinistä: Täyteläinen, tanniininen, herukkainen, karhunvatukkainen, runsaan tamminen, lämmin. Rypäleet Cabernet Sauvignon, Shiraz, Cabernet Franc. 9,99 e.

Plussat: +++

Uskokaa tai älkää, mutta viinin kanssa seurueeni lauloi, sanat ulkoa muistaen: Arkihuolesi kaikki heitä. Ja nehän heitettiin. Linkin takana lauluyhtye Rajattoman kaunis tulkinta kappaleesta.

Upea Aalto-viini täyttää aistit ja tyhjentää lompakon

Aivan mahtava viini - mutta halpojen viinien blogiin aivan väärää kategoriaa: 38 euron Alvar Aalto -nimikkoviini ei kuitenkaan jätä kylmäksi. Viini on hyvin täyteläinen, suun kaikki makunystyrät nautintoon tuudittava elämys. Hintansa puolesta ei ansaitsisi halpisbloggarin viittä plussaa, mutta ei auta! Oli niin äärettömän hyvää.

Maku ei ole tylsä eikä suinkaan helppo, vaan haastava, voimallinen, monivivahteinen - ihanan tempaava! Tällä kertaa ymmärrän hyvin, mitä Alkon makukuvauksella haetaan: pitkä, roteva... Lue lisää.

Tälle viinille en uskalla ehdottaa ruokia - itse satuin maistamaan intialaistyyppisen kanaruuan kanssa, eikä ollut lainkaan hankala yhdistelmä, toimi kuin unelma. Pienen hätkähdyksen koin, kun vasta maistelun jälkeen googlailin, että mikäpäs viini tässä onkaan kyseessä.

Alvar Aallon nimikkoviiniä tehdään Ribera del Duerossa Espanjassa. Tuotanto pidetään tarkoituksella niin pienenä, että korkeatasoinen viini pysyy himoittuna. Designer-viinin tekijät kunnioittavat Alvar Aaltoa, espanjaksi a alto tarkoittaa korkeammalle, pyrkimystä parempaan viiniin. (Taloussanomat 2003.)

Testaa tai anna lahjaksi. Itse maistelin vuosikertaa 2006. Tätä viiniä jään haikeana muistelemaan.

Plussat: +++++

Alkon kuvaus vuosikerralle 2007 - ilmeisesti 2006 oli jo loppuunmyyty: Erittäin täyteläinen, erittäin tanniininen, karhunvatukkainen, tummakirsikkainen, hennon neilikkainen, tamminen, roteva, lämmin, pitkä. Rypäle Tinto fino.

Uuden sadon maistelua, osa 2: C'est La Vie!

www.alko.fi

Beaujolais Villages Primeur C'est La Vie! on toinen, hitusen kalliimpi (8,20 e), tämänvuotisista Beaujolais Nouveau -viineistä. Tämä viini oli kyllä enemmän kuin 0,5 euron edestä parempi kuin virallisena nouveau-torstaina maistamani Art´s. Molemmat olivat toki samaa Gamay-rypälettä ja molemmat viinit lienevät aivan yhtä tuoreita, mutta tämä veikeä C'est La Vie oli mielestäni hiukan kypsempi ja vähemmän mehuisa kuin Art's. 

Viini oli siis mielenkiintoinen ja maukas, pullo hassutteleva. Art's oli modernisti muovipullossa, ja mielestäni tämäkin olisi voinut olla, kun viiniä ei kuitenkaan ole tehty säilymään kuin muutaman kuukauden. 

Alkon mukaan C'est La Vie on kevyt, vähätanniininen, kypsän vadelmainen, hennon boysenmarjainen ja mausteinen.

Plussat: +++

Tätä viiniä nautittiin viikonlopun juhlissa ja samalla kuunneltiin mm. Rosvo-Roope upean baritonin laulamana. Tässä sama tuttuna Tapio Rautavaaran versiona. 

>> Vuoden 2012 Beaujolais Nouveau 

Uuden sadon maistelua: Art's Beaujolais Nouveau

Marraskuun kolmas torstai kuulemma yhdistää viininharrastajat kautta maailman: on aika juhlia viinisadon valmistumista sadon esikoisviinillä, Beaujolais Nouveaulla. Tänä vuonna pääsin itsekin nouveailun ytimeen ja kannoin juuri oikeana torstaina kotiini Art's-pullon, joka on varsin vekkuli ulkoasultaankin, ja muovipullo sopii hyvin tähän kepeään ja leikkisään viiniin.

Alko tarjosi tänä vuonna kaksi Beaujolais Nouveau -viiniä, joista päädyin testaamaan blogini hengessä halvemman. Alkon mukaan Art's on kevyt, vähätanniininen, vadelmainen, kypsän punaherukkainen, hennon mausteinen. Aluksi hätkähdin mehumaisen marjaisaa olemusta, kun viinin värikin oli kepeän läpikuultava, mutta hetken lasissa seisottelun jälkeen viini maistuikin yllättävän pehmeälle, makeutta oli runsaahkosti.

Ei tämä kuitenkaan millään tavoin suosikiksi nouse, mutta oli positiivinen kokemus, jopa elämys, olla mukana tällaisessa maailmanlaajuisessa viinileikissä! Kiitos siis tästä vinkistä Campasimpukka. Ehkä mekin teemme tästä tradition.

Plussat: ++

Pullossa on kubistisen taidesuuntauksen inspiroima etiketti, jossa kuvataan viinin, erityisesti beaujolais nouveaun, nautintoja, kuten Alko meille kertoo. Etiketti olikin niin hauska, että päätin vaihteen vuoksi kaivaa esiin kunnon kameran, yleensä kun blogini kuvat on otettu kännykän huonolaatuisella kameralla. Kirjoittaja kuitenkin mokasi kuvien kanssa, kameran piuha on kateissa, joten tyytyminen oli aluksi jälleen kerran kännykkäkameran laatuun - laaduttomuuteen. Sain kuitenkin lopulta viinin ilotkin esiin.

Un toast au vin nouveau! 


>> Vuoden 2012 Beaujolais Nouveau 

Quinta da Espiga - maukas portugalilaishalpis

Ihanan portugalilaisen vieraan pikkusisar, pari euroa edullisempi ja hiukan kevyempi Espiga. Espiga oli oikein hyvä viini, mukavan tuhti ollakseen puolitäyteläinen. Hiukan savuinen, maanläheinen maku, jossa lehahti pieni hymyilyttävä makeus. Viini varmasti maistuu useimmille, koska maku on yksinkertainen ja helppo.

Hintaansa (6,73e) nähden voisi pitää jopa huippuostoksena. Mietin pitkään neljännen plussan antamista hinnan takia. (Lisäys: Toisen kerran tätä viiniä maisteltuani lisäsin neljännen plussan.)

Rypäleet yhtä outoja kuin täyteläisessä sisaressaankin, päälajikekin on sama. Castelão (50%), Tinta Miúda (30%), Touriga Nacional (10%), Tinta Roriz (10%). 2009

Alko sanailee: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, karpaloinen, kevyen vaniljainen, hennon savuinen.

Plussat: ++++

Musiikiksi tämän viinin seuraan valikoitui jostakin kaukaa menneisyydestä Air, tässä ensin levylautasille La Femme D'Argent - sopii näin halpisblogistille! Runsaamman viininnauttimisen jälkeen sopii psykedeelisempikin meno, Airin Venus. Sitten vuoroon klassikko ja syy miksi Air aikanaan kolahti: Sexy Boy. Lopuksi rennosti: You Make it Easy.

Musiikki vaikuttaa viinin makuun - Saimakin sen tietää

Helsingin Sanomat 7.11.2011:

Taustamusiikki tekee viinin maun

Kuunteletko viinilasillista nauttiessasi jyhkeää sinfoniaa vai kevyttä jazzia? Taustamusiikki voi vaikuttaa siihen, kuvailetko viiniä raskaaksi vai kevyen hienostuneeksi, väittää skotlantilaisen Heriot-Watt -yliopiston tutkimus.

Tutkimukseen osallistui 250 opiskelijaa, jotka joivat ryhmissä viiniä ja kuuntelivat erilaisia taustamusiikkeja. Kontrolliryhmä joi viininsä ilman taustamusiikkia, ja erillinen ryhmä pelkästään kuvaili musiikkityylejä.

Osa koehenkilöistä nautti viininsä mahtipontiseksi ja raskaaksi kuvaillun musiikin säestyksellä, osa herkän ja hienostuneen ja osa rauhallisen, pehmeän musiikin säestyksellä. Myös reippaan virkistävää musiikkia käytettiin.

Tutkittavien mielestä viinissä oli johdonmukaisesti samoja ominaisuuksia kuin taustalla soineessa musiikissa.

Tutkimuksesta uutisoi The British Psychological Society. 

MUSIC RECOMMENDATIONS

• Cabernet Sauvignon: All Along The Watchtower (Jimi Hendrix), Honky Tonk Woman (Rolling Stones), Live And Let Die (Paul McCartney and Wings), Won't Get Fooled Again (The Who)
• Chardonnay: Atomic (Blondie), Rock DJ (Robbie Williams), What's Love Got To Do With It (Tina Turner), Spinning Around (Kylie Minogue)
• Syrah: Nessun Dorma (Puccini), Orinoco Flow (Enya), Chariots Of Fire (Vangelis), Canon (Johann Pachelbel)
• Merlot: Sitting On The Dock Of The Bay (Otis Redding), Easy (Lionel Ritchie), Over The Rainbow (Eva Cassidy), Heartbeats (Jose Gonzalez)

Lisää mm. http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk/7400109.stm
Ja viinin ja musiikin yhdistämisyritystä Viinille musiikkia vai musiikille viiniä

Il Papavero Rosso - makeaa ja muikeaa

Alko.fi

Tänään esittelyssä todellinen halpis ja perusviinin ystävän maukas uusi tuttavuus. 5,80 euron Il Papavero Rosso on italialainen pöytäviini, joka päätynee meilläkin pöytään vielä toistamiseen. Sekä tuoksu että maku lupailivat paljon, ja kaikkiaan viinistä sai melko voimakkaan ensivaikutelman. (Lisäys. Vuonna 2012 - hinta on noussut peräti 6,49 euroon!)

Tämä hapokkaan kirsikkainen juoma olisi kuitenkin vaatinut enemmän oleilua karahvissa tai lasissa päästäkseen oikein täyteen voimaansa. Uskon, että lievän happamuuden tai kirpeyden takana majailee suuri pyöreä pehmeys - grande morbidezza rotonda! -, joka saattaisi taittaa myös makeutta.

Plussat: +++

Alko kertoo viinistä:
Keskitäyteläinen, keskitanniininen, makean kirsikkainen, hennon rusinainen, kevyen mausteinen. Sangiovese 40%, Montepulciani 40%, Nero D'Avola 20%.

Viinin tuottaja, sisilialainen Barone Montalto on perheyritys, joka ei itse omista lainkaan viinitarhoja. Viiniin käytetyt rypäleet kerätään eri puolilta Italiaa: Sangiovese-rypäleet korjattiin Marchen maakunnasta, Montepulciano-rypäleet Abruzzien maakunnasta ja Nero d’Avola -rypäleet Sisiliasta.

- - -
Sivistyssanakirja, muikea:

• hapan, kirpeä. esim. Muikea maku, haju. Muikeaa piimää.
• vars. kuv. imelä, makea, makeileva. esim. Ovelan muikea ilme. Suu muikeassa hymyssä.