Est! Est!! Est!!!

Est on blogini henkeä hivelevästi latinaa ja tarkoittaa on. Se on. Meinaan on on kiva ja perushyvä tämä Est! Est!! Est!!! On kuivuutta ja hapokkuutta ja raikkautta. Maku on mieto ja lopulta jopa melko huomaamaton, joten varokaa ettei pullo hupene liian rivakasti. Hinta tosin on niin kohdillaan, että pullojahan voi tietenkin ostaa saman tien kaksi.

Alko: Kuiva, keskihapokas, hedelmäinen, kevyen sitruksinen, hennon olkinen.
Rypäleet: Trebbiano, Malvasia. 2010 (Alkossa myynnissä nyt jo 2011). 7,43 e.

Hauskan nimen tarina kerrotaan Wikipediassa. Lyhykäisyydessään: kirkonmiehille maistui hyvä viini etenkin keskiajalla.

Plussat: +++ (tylsyydestä sakotetaan yksi plussa)

Casal Garcia Rose - Portugalin pinkki sesonkiunelma

Saatavissa tietyistä Alkoista juuri nyt! Kipin kapin kokeilemaan. Hinta kuin unelma (7,99) ja pullo samoin. Maku ja tuntuma on hyvin miellyttävä: viini on täynnään pienen pieniä helmeileviä kuplia - muttei lainkaan kuohua. Mukavan hapokas, silti lempeä.

Tämän roseviinin isoveli on pisimpään Alkon valikoimissa pysynyt viini, Casal Garcia vinho verde, jota niin ikään suosittelen lämpimästi mihin tahansa kesän tilaisuuteen. Klassikko!

Alko: Puolikuiva, keskihapokas, marjainen, aromikas. 7,99 e.

Lisää faktaa Meiranovan sivuilta:
Vinhao, Azal Tinto ja Borracal-nimiset rypäleet kerätään hieman ennen kuin ne ovat täysin kypsiä. Näin käymisprosessi jää ikään kuin vajaaksi ja viinin alkoholipitoisuus alhaiseksi. Happojen määrä on runsas ja pullotus tapahtuu välittömästi käymisen päätyttyä, joten viinissä vielä oleva hiilidioksidi tuottaa kevyesti helmeilevän tai pirskahtelevan, raikkaan roseviinin.

Väri: Vaalean, granaattiomenan punainen
Maku: Raikas, hedelmäinen ja pirteä; vadelman ja mansikan aromeja
Tuoksu: Vadelmaa ja mansikkaa

Alkon hylkäämä halpisten halpis, Tapas Tinto

Mökiltä löytyi vanha superhalpisviinipullo - tätähän ei enää edes myydä Alkossa! Uskalsimme kuitenkin maistaa, ja yllättävän hyvää oli - voikohan muutaman vuoden kaapitus tehdä hyvää tällaiselle perusjunttihalpisviinillekin? Ilmeisesti tätä on myyty vielä taannoin reilusti alle kuuden euron hintaan, ja siihen nähden tämä on ihan vallan ok. Sopi hyvin kärähtäneen grillimakkaran kanssa - oi mitä kulinaristista ilotulitusta!

No niin. Kohtalainen viini ja passeli hinta. Harmi ettei tätä enää näkynyt Alkon sivuilla, joten tarkemmat viinin salat jäävät ikuisksi mysteeriksi. Laatikkopakkaus vielä sinnittelee Alkossa (poistumassa) ja siitä vakoilin, että rypäleinä ovat yksi suosikeistani eli tempranillo (85%) sekä halpisviinien rypäle bobal, josta kirjoittelinkin erään espanjalaisen halpishelmen kohdalla.

Halpuus sai utealiaaksi ja kurkistin Alkon valikoimaa sillä silmällä: tarjolla on enää kaksi alle kuuden euron viinipulloa, espanjalaiset Don Hugo ja Don Opas, molemmat 5,99. Kaukana ovat 5,50 euron viinipulloajat.

Carpe vinum!

Ei kannata vaivautua: Viña Condor Malbec Shiraz

Tämän vuoksi ei kuulkaas kannata vaivautua Alkoon. Viña Condor oli halpaa ja tylsää. Melko voimakas ja marjainen maku kuitenkin, mieleiseni rypäleet... Olisi varmaan sopinut hyvin ruuanlaittoon. Mutta ei inspiroi kirjoittamaan enää riviäkään.

Alko: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, kypsän karpaloinen, mustikkainen, hennon kirsikkainen, kevyen mausteinen, orvokkinen. (Orvokkinen!!) 2011. 8,77 e / litran kartonkitölkki.
Rypäleet: Malbec ja Shiraz.

Sitä saa Suomestakin! Gazela

Riemun päivä! Alkon hyllystä löytyi yllättäen juuri se viini, johon taannoisella Portugalin-reissullani ihastuin: Gazela-niminen nuorista rypäleistä valmistettu viini.

Viini on mieto (9 t-%), raikkaan limettinen, hentoinen, pirskahteleva... Aivan ihana arki-illan viini, mutta samalla myös oikein sopiva ja mukavan erilainen makuelämys erilaisiin kesäisiin juhliin.

Vihreät viinit (vinho verde) tulevat Pohjois-Portugalin Vinho Verden viinialueelta, joka sijaitsee Atlantin rannikolla Minhon maakunnassa, Porton kaupungin ja Espanjan rajan välissä.

Rypäleet kerätään tarkoituksellisesti ennen kuin ne ovat täysin kypsiä. Nimi Vinho Verde ei viittaakaan viinin väriin, vaan viinin olemukseen, raikkauteen, hapokkuuteen ja tiettyyn "vihreyteen".


Tämä viini sopi erinomaisesti mm. hummerivoileipien seuralaiseksi, se kevensi täydellisesti smetanalla ja valkosipulivoilla mehevöitettyä merten veijaria - aivan tavallisena arki-iltana koto-Suomessa. Portugalissa viini tarjoiltiin kuohuviinilaseista erittäin hyvin viilennettynä.

Gazela-nimi tulee ehkäpä tunnetusta kolmimastoisesta purjealuksesta, joka rakennettiin Portugalissa vuonna 1901. Nimi tarkoittaa myös gasellia. Kumpikohan sopii paremmin viinin taustaksi?

Plussat: ++++, huippuhalpis!

Alko: Puolikuiva, erittäin hapokas, pirskahteleva, vihreän omenainen, limettinen. Rypälet: Loureiro, Trajadura, Azal, Pedernã. 7,48 euroa.

Semi moka semi seco! Kohtuullinen Marqués de Monistrol -cava

Jo nyt on kumma. Selvästikään puolisoni kohtaloni ei ymmärrä, että kuohuviinin täytyy olla kuivaa! Tai mieluusti vaikka erittäin kuivaa. Jälleen iltaani sulostuttamaan oli ilmestynyt kuohuviinipullo, ja ajattelinpa poksauttaa sen tällä kertaa Ranskan uudelle presidentille ja jännittävälle vaali-illalle.

Puolikuivuuden tuottaman pienen pettymyksen kirvahduksen jälkeen tämä Marqués de Monistrol Selección Especial Semi Seco kuitenkin osoittautui aivan lasiinmeneväksi kuohuviiniksi. Sama markiisi valmistaa myös kuivaa cavaa, jota Alko tarjoaa alle yhdenksän euron hintaan. Sitä voisikin kokeilla ensi kerralla.

Cava-kuohuvat ovat yleensä kovastikin makuuni. Ja tietoisku: Cava on samppanjamenetelmällä valmistettu espanjalainen kuohuviini, jota tuotetaan Kataloniassa, koillis-Espanjassa. Sitä myytiin nimellä samppanja siihen asti kunnes EU-säännökset kielsivät käyttämästä tätä nimitystä muista kuin Ranskan Champagnessa valmistetuista kuohuviineistä.

Plussat: ++. Tämä voisi saada neljäkin plussaa sellaisessa suussa, joka yhtään pitää puolikuivasta eli makeammasta kuohuvasta.

Alko kertoilee: Puolikuiva, keskihapokas, makean hedelmäinen, kevyen päärynäinen, mineraalinen. 8,49 e. Rypäleet: Macabeo, Xarel.lo, Parellada.

Suomen kuninkaan sukuviinit myyntiin hanapakkauksissa

Taannoisesta Taloussanomista osui silmiini hauska viiniuutinen, joka saattaa liipata jo halpojakin viinejä. Tässä Saiman pikaversiointi uutisesta:

Väinö I:n pojanpojanpojan viini tulee Alkoon ensi kesänä - kuninkaallisesti hanapakkauksissa.

Suomen kuninkaan perillisen viiniä saa aivan pian jokainen (maksukykyinen) alamainen! Prinz von Hessen H Riesling on yksi kesän 2012 hanaviiniuutuuksista.

Ensimmäistä kertaa kuninkaan viinejä maisteltiin Suomessa vuonna 2004, jolloin joukko helsinkiläisiä ravintoloita otti Suomen kuninkaan viinit valikoimiinsa. Pullojen hinnat olivat 25-55 euroa. Tuolloisen vuosikerran arveltiin kestävän jopa 15–20 vuoden varastoinnin.

Hanapaikkausten säilyvyys mitattaneen ennemmin kuukausissa, ei vuosissa. Ja kuinkahan nyt on hanapakkausten hintapolitiikan laita? Saako joka campingjamppa kesän grillijuhliin oman prinssilaatikon? 

Väinö, Väinö, missä on se...? Friedrich Karl (1868–1940) valittiin Suomen kuninkaaksi syksyllä 1918. Kuninkaalliseksi nimeksi kaavailtiin Väinö I. Kuninkuutta kesti kuitenkin vain joulukuuhun 1918, sillä Saksan kukistuttua maailmansodassa kuninkaamme joutui luopumaan kruunusta.

Kuninkaallisten velvollisuuksien sijaan suku jäi maaseutuyrittäjiksi jatkamaan viinitilan johtamista.


P.S. Prinz von Hessen Riesling Brut -kuohuviini saatavilla jo, Alkossa 17,99 e 0,75 l plo.

Muu maa mustikka... tai mansikkainen luumu.

Pariisin CGD kentällä sai luomuviiniä muovimukista.

Lissabonissa yleisimmin tarjoiltu vinho verde oli kevyt Gazela.
Tarjoiltiin yllätyksekseni usein kuohuviinilaseista.
Tämä oli niin mainio viini, että kulki matkalaukussa kotiin asti.

Puolimakea kevyt kuplajuoma maistui Belémin puistossa piknikillä.

Valkoista väliin. Euroopan laidalla syntyy oikein hyvää valkoviiniä.

Talon pöytäviineistä ei yleensä saanut tietää mitään,
savikannu tarjoili aina makuyllätyksiä.

Loppu hyvin kaikki hyvin?
 

Simainen Valdivieso Moscato Demi Sec

Huh, järkyttävä lattiaskumppavalinta, ajattelin ensin. Ällömakea (muka puolikuiva) ja mikä ihme tämä jälkimaku on - sehän on hiivaa! Alkon makuraati on keksinyt sillekin kauniimman sanan: simainen. Just joo. Mutta hei kaikki vappua haikailevat - tätä voisi testata simajanoon?

Maku kohtuullistui, kun siihen tottui ja etenkin, kun aloin nakertaa voileipäkeksiä ja juustoja tämän kuohuviinin kanssa. Edellisviikon lattiaskumppa Bernard-Massard oli loistava tähän verrattuna, samoin moni muu kuiva kuohari - en enää ikinä hairahdu puolikuiviin.

Plussat: +
koska alkujärkytys oli niin suuri. Ei pysty toiseen plussaan.

Alko siis kuvailee näin: Puolikuiva, keskihapokas, hennon aprikoosinen, kevyen simainen. 8,49 e.
Rypäleet: Torontel 70%, Moscatel 30 %. 2011.

Pääsiäisen vanhat viinit

Tänä pääsiäisenä laseihimme valui jo aiemmin maisteltuja viinejä. Hiukan kohtalonomaisesti huomasin, että yksin niistä sattui olemaan nimenomaan viime vuoden pääsiäisviinini Yali Shiraz Cabernet - tällä kertaa vain aivan tuoretta vuosikertaa 2011. Päivitin makumaailmat tuonne viime vuotisen Yalin jatkeeksi.

Viime viikolla itse asiassa hymähdin itsekseni kun huomasin, että Alko mainosti Yalia juuri pääsiäisviininä. Sitähän minä jo viime vuonna sanoin - hyvä kun luottavat Saimaan. Tällä kertaa en siis kuitenkaan itse suunnitellut Yalia pääsiäispöytään, vaan se tuli pyytämättä ja yllätyksenä.

Toinen pääsiäispossun (!!) kanssa maistunut viini oli vanha tuttavuus Icono Selección Especial jonka vuosikerran muutoksista olenkin jo aiemmin kirjoitellut. Tämä viini tuli itselleni nyt hiukan vahingossa vastaan pääsiäsipöydässä, itse en olisi sitä enää valinnut - odotan uusia vuosikertoja, jospa se siitä taas palautuisi ihanaksi Iconoksi. Maku oli kuitenkin jo nyt parempi kuin viime talven pettymyslaatikko.

Lisäksi kaappiin jäi vielä avaamattomana notkumaan mainio Argento Selección Malbec.

"Pääsiäispossuna" meillä oli Parmaitalyn kautta tilattu kokonainen Parmankinkku - se vallan suli suussa! Tilaus oli helppo ja mutkaton ja kuriiri toi potsin kotiovelle alle kahden vuorokauden kuluttua tilauksesta.

Ponteva Piedemonte Reserva

Tässäpä jotenkin erikoinen ja varmasti makumielipiteitäkin jakava viini!

Piedemonte Reserva 2006 tuoksui melko hennolle, joten odotin maultakin  herkkyyttä ja helppoutta - mutta yllättäen viini maistuikin hyvin täyteläiselle (muka keskitäyteläinen!), kellariselle, maalle ja makealle - jossain käväisi jokin marjaisuuden häive, mutta se peittyi makujen rajuuteen. Jotenkin mieleen lipuvat myös sanat tamminen ja paahteinen. Kaikenlaisia melkoisen positiivisia voimasanoja.

Maku oli huomattava, sitä ei vain voinut ohittaa. Siihen jäi sisään, sitä jäi pyörittelemään. Intensiivinen ja takertuva (jopa liian?). Maistui oikein hyvin voimakkaasti maustettujen tomaattisten lihapullien kanssa, mutta kevyellä iltapalalla Piedemonten makumaailma oli liian tujua ja ruuatta maistellen aivan liian tuhti.

Plussat: +++(+)
Ehdottomasti ruokaviini. Seurustelujuomaksi ei sovi lainkaan.

Alko: Keskitäyteläinen, tanniininen, makean karpaloinen, mausteinen, vaniljainen. 8,98 e.

Rypäleet: Tempranillo, Cabernet Sauvignon, Merlot. Suhteita ei kerrota.

Drop in on vähän drop out

Oih ja voih miten tylsää viiniä tuli maaliskuun aikan maisteltua. Ei lainkaan pahaa, muttei tippaakaan hyvää. Onneksi pussi oli melko pieni...

Drop In Red tulee Lissabonin seudulta. Suosikkiportugalilaiseni ovat aiemmin tulleet tältä seudulta, joten vika lienee joko maistajassa tai sekoituksessa, ei seudussa.

Rypäleet: Aragonez 30% (aiemmin tuntematon), Castelão 30% (aiemmin suosikkini), Touriga Nacional 15%, Tinta Miúda 15%, Alicante Bouschet 10%.

Vuosikerta 2010.
Plussat: ++

Alko: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, karpaloinen, hennon mustikkainen, kevyen puinen. 16,48 e (1,5 litr.)