Note to self 1.

Älä suhtaudu varauksettoman avoimin mielin itäisen Välimeren alueen punaviineihin. Vain jos pullo on paikallisille liian kallis ja sinullekin kirpaiseva, on se turvallista tavaraa.

Sen sijaan valkoviineihin voit suhtautua varauksettomasti, hinnasta riippumatta.

Varaukseton valkoviini.

Chapel Hill Chardonnay Pinot Noir - tylsä mutta toimiva skumppa unkarista

Saiman mielestä tämä kuohuviini oli tylsä. Ostinkin sen lähinnä mielenkiintoisen tuottajamaan - Unkarin - johdosta. Ihan kohtuullinen näin halvaksi, kivan kuiva ja kevyt maku. Oletusarvoisesti kaiki kohdallaan, kuiva, hapokas, halpa! Mutta ei sitten muuta ollutkaan. Maku ei häiritse,  makua kun ei huomaa. Ihan ok hapoista ja lempeydestä. Kolme plussaa.

Töölön katuja lokakuisena perjantai-iltana.

Alkon mukaan:
Erittäin kuiva, hapokas, päärynäinen, kevyen valkoherukkainen, hennon sitruksinen.
7,99 euroa.
Chardonnay 50%, Pinot Noir 50%.

Maahantuoja kertoo tarinaa:
Balatonboglárin 1956 perustettu viinitila sijaitsee Balaton-järven eteläpuolella Unkarissa. Tämä Keski-Euroopan suurin järvi takaa viineille suotuisan kasvuilmaston mannerilmaston kylmine talvineen ja lämpimine kesineen. Australialainen Kym Milne astui Balatonboglár-viinitilan johtoon 1993 ja siitä lähtien hän on kehittänyt viinejä yhä kansainvälisemmiksi. Chapel Hill -viineistä on kehittynyt laadukkaita, monipuolisia ja moderneja viinejä.

Nimensä Chapel Hill -viinit saivat Balatonboglárin kylässä olevasta pienestä vulkaanisesta kukkulasta, jolla sijaitsee kaksi pientä turkkilaismiehityksestä vapautumisen muistokappelia, punainen ja sininen. Rypäleet tulevat Balatonin etelärannalla sijaitsevilta tarhoilta. Pinot noir 80ha, kasvaa lössimaassa ja chardonnayn 200 ha on lössiin sekoittunutta savimaata. Perusviini on käynyt lämpökontrolloidusti 12-14 asteessa, erityisesti chardonnayta ja pinot noiria varten kehitetyllä hiivalla. Toinen käyminen tapahtuu painetankeissa 9-12 kk ajan.

Erinomaisen hinta-laatusuhteen kuohuviini, joka on omiaan aperitiivina, mutta ryhdikkään hedelmäisenä myös vähärasvaisten kalojen ja salaattien, sekä leikkeleiden kumppanina.

Hunajainen Hob Nob Chardonnay

Hunajaa, mantelia, vaniljaa!
Ananasta, karamellia, kinuskia!

Nyt kuulkaas, tämä oli jotakin aivan ihmeellistä. Mikä makujen ilotulitus! Jokaisella siemauksella löytyi jotakin uutta ja erilaista. Ja olkoon hunajat ja karamellit - silti viini on tyylikäs ja kuiva.

Mainion mainio, kerta kaikkiaan. Tästäpä Saima meni vallan sanattomaksi, mutta suosittelee kokeilemaan.

Alko: Kuiva, keskihapokas, hedelmäinen, hennon banaaninen, runsaan vaniljainen.
Runsas & paahteinen.
Chardonnay 100%. 2010. 9,20 euroa.

P.S. Myös Hob Nob Cabernet Sauvignon on maistamisen arvoinen.

Tuima ja tumma Trivento Shiraz-Malbec

Maukas, mausteinen
hilloinen, helläinen.
Tuoksuu tuimalta, tummalta.
Arkinen, voimallinen, herkullinen.

Oikein hyvä etenkin superedulliseen 6,79 euron hintaansa nähden. Makua piisaa, yllättävästi myös voimaa ja ryhtiä. Ei mikään lässy tai liian helppo hedelmäviini, vaan sopivan arkivaativa, melko täyteläinen ja mukavan vähätanniininen (silloin kun ei kaipaa vaativuutta ja hapokkuutta). Maku on hyvin lyhyt, se tehnee tämän lopulta hyväksi lipittelyviiniksi. Suositusten mukaan sopisi grilliruokien seuraksi, itse maistelin vääräoppisesti juustojen kanssa. Oikein hyvä niinkin.

Triviaa: Trivento tarkoittaa kolmea tuulta.
Erityishuomio pullon kauniin yksinkertaisesta etiketistä, jossa voikukan höytyvät lennähtävät yhden tuulen mukana.

Alkon sanoja: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, marjahilloinen, mustikkainen, hennon vaniljainen, mausteinen. Pehmeä & hedelmäinen. Vuosikerta 2011.
Rypäleet: Malbec 50%, Shiraz 50%. 6,79 e.

Arkivaativaa tummaa naisvoimaa, jollaista Saimakin toivoisi arkeensa:

Haastavan hapan Los Monteros

Tämän muistan mainiona viininä muutaman vuoden takaa, mutta tämä nyt myytävä vuosikerta (2009 - crianzan sijaan alkaa siis olla jo reserva) oli kyllä liian hurjaa makuuni! Hapahkoa, hiukan marjaisen makeaa, todella voimakas ja runsas. Vaikka juuri pääsin kehumasta Monastrell-rypälettä, niin nyt kyllä jokin oli pielessä. Alkon herkullinen makukuvauskaan ei lainkaan tuntunut minun suussani.

Luonnonkorkki (pitkästä aikaa) oli kostea ja imaissut viiniä itseensä. Se oli vettynyt viinistä yli puoleenväliin saakka ja mietin, onko sillä jokin yhteys voimakkaan happamaan makuun.

Alko: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, makean marjainen, neilikkainen, runsaan vaniljainen. Mehevä & hilloinen. Rypäle: Monastrell 100%. 8,90 euroa.

Penfolds Koonunga Hill - Hilloa Downunder

Ensimmäinen julkaisu 25.8.2011

Penfolds Koonunga Hill Shiraz Cabernet (2009) oli mausteisen tuhtia, melkein kuin tummaa hilloa. Maku on voimallinen, huumaavakin. Vei mennessään kokonaisvaltaisesti (maku, tuntuma, väri). Viinissä oli hyvin erikoinen, lievästi kirpeään viittaava häivähdys, ja se lienee Alkon makukuvauksen mukainen eukalyptus. Mielenkiintoinen.

Tämä 13 euron viini melkein menee halvat viinit -kategorian ulkopuolelle, mutta menköön. Oli oikein hyvä ja hintaansakin nähden mainio. Viini maistui keltaisen, kermaisen kanapastan kanssa.

Plussat: ++++

Vuosikerta 2010. Maisteltu 14.9.2012.

Tämä on edelleen oivallinen viini. Oma makumieltymykseni on ehkä kehittynyt juuri tämän viinin suuntaan viimeisen vuoden aikana; Koonunga Hill kun on ihastuttavan haastava. Viini on muhkean täyteläinen ja hyvin tanniininen, mutta tasapainottuu karahvissa melko nopeasti. Mausteisuus ei ole kirpeää eikä päällekäyvää, vaan lempeää. Tammisuus tuo ryhtiä, voimaa, luonnetta tähän viiniin.

Alko sanoo vuosikerrasta 2010: Täyteläinen, tanniininen, karhunvatukkahilloinen, mausteinen, eukalyptuksinen, tamminen. Mehevä & hilloinen.

Luomusti mehevä Monastrell Shiraz: El Tesoro

Pitkästä aikaa luomu-kategoriaan täydennystä, ja kohtuullisella tyylillä! Ehkä kolmas makuplussa vahvistui paikoilleen juuri luomun ansiosta, viini sinänsä oli vain tavallista espanjalaisen maukasta keskitasoa. Haastava, kuiva, mehevä.

Olen nyt tykästynyt Monastrell-rypäleeseen. Alkusyksyn ihastus oli pikantti Piqueras Syrah Monastrell, ja tämänkertainen Monastrell Shiraz ilahduttaa myös jossain määrin makuaistiani. Hämmennys tosin syntyy nimen kohdalla, shiraz kun on uuden maailman tapa kirjoittaa syrah. Tämä kuitenkin on vallan vanhan maailman viiniä.

Monastrell-rypäle muuten tunnetaan eteläisessä Rhônessa nimellä Mourvèdre.

Luomuviini el Tesoro on tuhdin täyteläinen ja mukavan vaativa viini - maku on hapahko (melko reilustikin tanniininen mielestäni) mutta hetken makustelun ja lasissa/karahvissa odottelun jälkeen maku muuttuu luumuisen hilloiseksi, jopa makeahkoksi, vaikka viini on kyllä hyvin kuiva punaviini (hyvä ja haastava). Alkon makukuvauksen mausteisuus on huomattava, jopa voimakas.

Hapokkuus ja mausteisiin johdattelevat ajattelemaan, että El Tesoro sopinee paremmin robustin ruuan kera kuin yksinäsille lasillisille.

Alko: Täyteläinen, keskitanniininen, mustikkainen, luumuinen, mausteinen.
Mehevä & hilloinen.
Monastrell 75%, Syrah/Shiraz 25%.
Luomuksi kovin edullinen: 7,48 e.

Täyteläinen & vaniljainen Painter's Cove Shiraz Cabernet

Nyt löytyi oikein kelpo australialaisviini! Moni aiempi (halpa) aussi on jättänyt vähän pliisun ja laimean jälkivaikutelman, mutta tämä täyteläisen pehmeä, vaniljainen mutta silti sopivan tanniininen viini oli oikein mieleenpainuva. Tuoksu oli voimakkaan mausteinen ja erilainen, tämä jäi mieleen. Tuoksussa olin huomaavinani jopa tuon Alkon kuvauksen mukaisen kanelin - how strange!

Yllättävän pehmeä makeus, ei lainkaan marjamehumainen, vaan hellän hilloinen. Plussia neljä, eli hyvässä seurassa olin - neljäs plussa erinomaisesta hinta - laatu -suhteesta. Mietin hetken jopa huippuhalpis-katergoriaa, mutta ehkä tämä sittenkin on liian helppo viini ollakseen huippua. Mutta helppo viini se on aina sopiva, tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Alko: Täyteläinen, keskitanniininen, marjahilloinen, vaniljainen, mausteinen, hennon kanelinen.
Pehmeä & Hedelmäinen
Rypäleet: Shiraz, Cabernet.
Vuosikerta 2011, 7,99 e.

Roseeta Portugalista: mansikkainen ja notkea Nobilis

Tim tim! (Hölökyn kölökyn portugaliksi.)

Mansikkaa mansikasta pitävälle. Valitsemalla valitsin kuivaa roseviiniä Portugalista, ja tämä oli kyllä hienoinen pettymys - vaikka hyvää onkin! Odotin jostakin syystä sellaista Casal Garcia Rosesta tuttua pirkahtelevuutta ja raikasta hapokkuutta. Jätin sen pullon hyllyyn, koska ajattelin nimenomaan testata kuivempaa roseta - mutta siis Casal Garcia Rose veti nyt pidemmän korren. Se nyt olikin vinho verde -roseviini, sitä on tavallisen rosen vaikea minun makupaletissani voittaa.

Nobilis on yllättävän punaista ja hyvinkin masikkaista. Happoja on mukavasti, siten ettei viini sentään maistu Ekströmsin sekamehulta.

Alko kertoo vielä vuosikerrasta 2010: Kuiva, keskihapokas, vadelmainen, mansikkainen, hennon mineraalinen. Rypäleet: Baga 70%, Tinta Roriz 30%. Itse maistoin vuosikertaa 2011.

Viinintuottaja Sogrape Vinhos de Portugal on perustettu vuonna 1942. Se on edelleen Guedesin perheen omistama yritys, jonka tuottama Mateus Rosé on yksi maailman eniten myydyistä viineistä. Mateusta mietin hetken ostaa, mutta jätin sen Nobilista makeampana hyllyyn. Toistaiseksi.

Viinin kaveriksi klassista fadoa, Cristina Branco:

Pikantti Piqueras Syrah-Monastrell

Kypsä, paahteinen ja marjainen tuoksu. Maku on voimakas, makeahko ja mausteinen, loppumakuna viehättävä vanilja. Sopivan haastavan hapokas, pehmeällä tavalla tanniininen.

Oikein maukas ja hyvä perusviini, tai jopa enemmänkin - antaa kaikkensa jos annat viinin seistä hetken (tunnin tai parikin) lasissa tai karahvissa. Vaikuttava tulos näin nuorelta viiniltä.

Tätä espanjalaista ostan uudestaankin.Siispä: HUIPPUHALPIS.

Alko: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, makean karpaloinen, mausteinen.

Rypäleet:  Syrah 55%, Monastrell 45%.
2011. 25,90e/3 litr.

Hilloisen hellä Feudi di San Marzano Primitivo

Suosittelen lämpimästi. Kuten kuvasta näkyy, oli viini niin maukasta, että ilomielin tuli tuplaten testattua.

Feudi di San Marzanon Primitivo-viini on todella valloittava: Tuoksu on makeahkon vaniljainen, runsas, ryöpsähtää aisteihin. Maku hilloinen, täyteläinen, lämpimän karhunvatukkainen (nyt sellaisenkin vivahteen todella ymmärsi) ja sopivan makea. Erinoimainen monille ruuille, mutta myös sellaisenaan seurusteluun.

Vuosikerta oli niinkin nuori kuin 2011, ei uskoisi - maku oli niin kypsä ja pehmeä. Tosin olen ennenkin lämmennyt primitivo-rypäleille.

Teki heti mieleni antaa viisi plussaa. Viimeinen pienellä varauksella, sillä viini oli myös kovin helppo. Mutta ehdottomasti tässä vain noin 8 euron luokassa aivan loisto-ostos - jopa huippuhalpis.

Alko: Täyteläinen, keskitanniininen, kirsikkahilloinen, luumuinen, mausteinen. Vuosikerta 2011. 8,40 e.

Tässä tunnelmaa viinille kuin viinille, modernia folkia nuorilta tekijöiltä. Mumford & Sons:

Costa Vera Carmenére - voimaton ja vetinen chileläinen

Chilekään ei aina osu suoraan aromien ytimeen. Costa Vera oli marjaisa, keskitäyteläinen ja jopa lämpimähkö -  mutta samalla hiukan ryhditön ja vetelä. Halpa hintakaan ei pelasta ainakaan tätä tuoreinta vuosikertaa armottomalta yhden plussan kategorialta.

Viiniä voisi kuulemma varastoida 2-3 vuotta, joten pieni usko on, että maku saattaisi olla huomattavan paljon parempi varastoinnin jälkeen. But is it worth it?

Alko:
Keskitäyteläinen, keskitanniininen, marjainen, kevyen paprikainen, yrttinen. Rypäleet: Carmenére 100%. 6,98 e. Vuosikerta 2011.